Bolivian kansanliike odottaa uudistuksia kärsimättömänä

Mesa nousi vallan huipulle varapresidentin paikalta 17. lokakuuta, kun oikeistolainen presidentti Gonzalo Sánchez de Lozada luopui virasta ja pakeni maasta.

Siihen hänet painostivat viikkoja jatkuneet mielenosoitukset, joiden takana olivat ammatilliset, intiaani- ja muut kansalaisjärjestöt. Ne hyökkäsivät hallituksen talouspolitiikkaa ja suunniteltua maakaasuputkea vastaan.

Televisiotoimittajana aiemmin työskennellyt Mesa, 50, hallitsee nyt vajaan yhdeksän miljoonan asukkaan Boliviaa. Hän on luvannut, että mellakoinnin aikana sattuneet 70 kuolemantapausta selvitetään.

Mesan muodostamassa hallituksessa ei ole lainkaan puolueiden edustajia, vaan se koostuu riippumattomista vaikuttajista ja älymystön edustajista. Mukana on myös kaksi alkuperäiskansojen johtajaa, sillä Bolivian asukkaista on yli 70 prosenttia intiaaneja.

"Presidentillämme on nyt valtavan vahva asema, mutta hänen kannatuksensa tulee kadulta. Hän pärjää kongressin kanssa, koska puolueet eivät voi tehdä muuta kuin seurata presidenttiä, jos mielivät saada takaisin vaikutusvaltansa", Cochabamban yliopiston tutkija Fernando Mayorga arvioi.

Bolivian korruptoitunut puoluelaitos menetti uskottavuutensa ja arvovaltansa syksyn kapinassa. Mayorgan mukaan Mesan hallitus pyrkii vuoropuheluun kansan kanssa ohi parlamentin.

Puolueiden kannatuksen laskua ei ole vielä tilastoitu mielipidekyselyissä. Yleisen arvion mukaan alamäeltä ei kuitenkaan ole välttynyt edes parlamentin toiseksi suurin puolue, Liike kohti sosialismia (MAS), vaikka sitä johtavalla Evo Moralesilla oli keskeinen rooli syksyn kapinassa.

Morales edustaa intiaaneja ja johtaa kokapensaan kasvattajien järjestöä. Hän sai toiseksi eniten ääniä vuoden 2002 presidentinvaaleissa.

Mesan hallitus on luvannut järjestää kansanäänestyksen maakaasuputkesta sekä uudistaa perustuslain ja fossiilisia polttoainevaroja koskevan lain. Aikataulua uudistuksille ei ole esitetty, mutta kapinaliike on luvannut hallitukselle kolmen kuukauden "tulitauon".

Maakaasun maastavientiä helpottamaan tarkoitettu putki toimi sytykkeenä vastarinnalle. Kansanliike vaati hankkeeseen osallistuvilta ulkomaisilta yrityksiltä lisää myönnytyksiä bolivialaisten hyväksi.

Liikkeen vaatimuslistalla on myös perustuslain uudistaminen, sillä sen mukaan nykyinen laki suosii talouden eliittiä, rajoittaa poliittista osallistumista ja pitää yllä eriarvoisuutta Etelä-Amerikan köyhimmässä maassa.

Maakaasun hyödyntämistä säätelevä laki on niin ikään kapinallisten hampaissa, koska se heidän mukaansa turvaa ulkomaisille sijoittajille muhkeat voitot ja jättää bolivialaiset nuolemaan näppejään.

Maatyöläisten ammattiliiton johtaja Felipe Quispe on jo uhannut, että hän nostattaa uuden kapinan, ellei Mesan hallitus vastaa järjestön 72-kohtaiseen vaatimuslistaan 90 päivän kuluessa.

MAS:n Morales on jo ennättänyt soimaamaan Mesan hallitusta, ettei se ole tehnyt elettäkään muuttaakseen edeltäjänsä uusliberalistista talouspolitiikkaa vaadittuun suuntaan.

Bolivian tapahtumia seurataan tarkoin myös Yhdysvalloissa. Valkoisen talon läntisen pallonpuoliskon erityislähettiläs Otto Reich muotoili varoituksen: "Boliviassa on ihmisiä, jotka eivät usko demokratiaan, emmekä voi sallia heidän pääsevän valtaan."

(Inter Press Service)