Brasilia hakee oikeutta diktatuurin uhreille

Brasilian syyttäjät ovat aloittaneet oikeusjutun eläkkeellä olevaa kenraali Sebastiao Curio Rodrigues de Mouraa vastaan. Tätä epäillään viiden vasemmistosissin sieppaamisesta ja kuolemasta 1970-luvulla.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun julkinen oikeuslaitos on nostanut syytteitä neljännevuosisata sitten päättyneen diktatuurin rikoksista. Brasiliassa on voimassa vuonna 1978 allekirjoitettu armahdus, joka on tähän asti estänyt syytteiden nostamisen sotilasjuntan aikaisista rikoksista.

Syytteiden läpimeno riippuukin nyt Brasilian korkeimmasta oikeudesta, joka päätti viimeksi vuonna 2010 jatkaa armahduslakia.

Maan yleinen mielipide on kuitenkin hitaasti kääntymässä kohti sotilasdiktatuurin rikosten selvittämistä. Esimerkiksi istuva presidentti Dilma Rousseff on entinen vasemmistolaississi, jota viranomaiset kiduttivat diktatuurin aikana. Hän on toimikaudellaan ajanut voimakkaasti kansallisen totuuskomission perustamista.

Armahduslakia on myös arvosteltu laajasti Brasilian allekirjoittamien ihmisoikeussopimusten vastaisena. Ihmisoikeusjärjestöt ja YK ovatkin kiittäneet syyttäjien päätöstä aloittaa oikeudenkäynti.

Brasiliassa hallinnut sotilasdiktatuuri syrjäytti maan demokraattisen hallinnon Yhdysvaltojen tuella vuonna 1964. Diktatuurin aika päättyi muodollisesti vuonna 1984, johon mennessä virallisten arvioiden mukaan vähintään 400 ihmistä oli siepattu ja surmattu viranomaisten toimesta.

Muun muassa Argentiinassa ja Chilessä, joissa hallitsi sotilasdiktatuuri samaan aikaan Brasilian kanssa, on viime vuosien aikana nostettu samanlaisia oikeusjuttuja.