Brasilian alkuperäiskansat pelkäävät maaoikeuksiensa puolesta – Intiaaniasioita hoitaa nyt suurmaanomistajia suosiva maatalousministeriö

(IPS) -- Brasilian uusi äärioikeistolainen hallitus on suututtanut ensi töikseen alkuperäisasukkaat, joiden pitkä kamppailu maaoikeuksista uhkaa nyt valua tyhjiin.

Aruak-, baniwa- ja apurinã-intiaanit ovat lähettäneet presidentti Jair Bolsonarolle avoimen kirjeen. Siinä vastustetaan päätöstä siirtää alkuperäiskansojen maita koskevat asiat intiaanien Funai-säätiöltä maatalousministeriölle, joka on sidoksissa suurmaanomistajien ja agribisneksen etuihin.

Brasiliassa on rekisteröity 305 alkuperäiskansaa, ja niihin kuuluu vajaa miljoona maan liki 212 miljoonasta asukkaasta. Perustuslaki vuodelta 1988 turvaa intiaaneille oikeuden perinteisiin maa-alueisiinsa sekä kieleensä ja kulttuuriinsa.

Lisäksi Brasiliaa sitovat kansainväliset sopimukset. Esimerkiksi Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimus takaa alkuperäiskansoille oikeuden tulla kuulluiksi silloin, kun lähistölle puuhataan kaivoksia tai muita hankkeita.

Maanjako uusiksi?

Brasiliassa on määritelty 486 intiaaneille kuuluvaa maa-aluetta. Ne kattavat 13 prosenttia pinta-alasta, ja niistä 90 prosenttia sijoittuu Amazonin sademetsiin. 235 alueen osalta rajanveto on kesken. Maatalousministeriössä asiasta vastaava Luiz Nabhan García on jo ilmoittanut, että kymmenen viime vuoden aikana määritellyt alueet joutuvat uuteen syyniin.

Ministeriöön vastikään nimitetty García johtaa myös tilallisten järjestöä, joka kokoaa erityisesti karjanomistajia ja on ollut vähän väliä osapuolena väkivaltaisissa maakiistoissa.

Bolsonaro itse on ilmaissut kiinnostuksensa Raposa Serra do Solin alueeseen. Se annettiin pitkien kiistojen jälkeen intiaaneille korkeimman oikeuden päätöksellä 2009. Yli 17 000 neliökilometrin alue sijaitsee Roraiman osavaltiossa, ja siellä asuu noin 20 000 viiden eri intiaanikansan jäsentä.

Bolsonaro ajaa intiaanien ”integroimista” valkoisten yhteiskuntaan ja syyttää heitä valtavien maa-alueiden kahmimisesta.

Intiaanien kirjeessä muistutetaan, että maita ovat vallanneet aivan muut tahot: suurmaanomistajat ja agribisnes, joiden hallussa on yli 60 prosenttia Brasilian pinta-alasta.

Laillisia esteitä

”Poliittiset johtajat puhuvat kaikenlaista, mutta intiaanien maiden uudelleenarviointi vaatisi perustuslain muutosta tai todisteita siitä, että rajanvetoon liittyy väärinkäytöksiä”, Adriana Ramos muistuttaa. Hän johtaa alkuperäisväestön asioihin ja ympäristökysymyksiin paneutunutta laitosta.

Ramosin mukaan intiaanien maiden määrittely eteni aiemminkin vitkaan ja hidastuu nyt entisestään. ”Pahinta on, että alkuperäisväestön oikeuksien kyseenalaistaminen antaa kimmokkeen vääryyksiin, jotka pahentavat vastakkainasettelua ja lisäävät intiaanien turvattomuutta”, hän pohtii.

Esimakua saatiin heti vuoden alussa Belo Monten lähellä, missä puunhakkaajat marssivat arara-kansan maille ja aseellinen yhteenotto oli lähellä, Ramos jatkaa.

Valmiina vastarintaan

Suurimmassa vaarassa on Brasilian toiseksi suurin alkuperäiskansa, guaranít, erityisesti keskisessä Mato Grosso do Sulin osavaltiossa. Guaranít kamppailevat useiden maa-alueiden määrittelystä ja vaativat eräiden aiemmin rajattujen alueiden laajentamista. Useita kymmeniä intiaanien johtajia on surmattu kiistojen aikana, ja kansan elinolot ovat jatkaneet huononemistaan.

”Valmistaudumme tekemään vastarintaa ja etsimme kansainvälistä tukea. Olen niin huolissani, etten saa nukuttua öisin”, guaraneihin kuuluva nuori naisopettaja Inaye Gomes Lopes sanoo.

Hän pitää erityisen vaarallisena sitä, että maiden määrittely siirrettiin Funailta maatalousministeriölle, ”jota johtavat suurmaanomistajat ovat alkuperäiskansojen päävihollisia”.

Hallitus sallii Funain yhä hoitaa intiaanien hyvinvointiin ja ihmisoikeuksiin liittyviä asioita. Sen työtä valvoo nyt nais-, perhe- ja ihmisoikeusasioiden ministeriö, jonka johtoon nimitetty Damares Alves on ristiriitoja herättävä lakimies ja evankelinen pastori.