(IPS) -- Maailman suurimpiin kuparintuottajiin kuuluva Chile on alkanut tiedostaa louhinnan nurjan puolen. Maa on täynnä kaivosjätettä, josta koituu kasvava vaara asukkaille.

Ilmastonmuutoksen kiihdyttämät sääilmiöt pahentavat tilannetta. Maailman kuivimmalla alueella Atacaman autiomaassa satoi maaliskuussa kahdessa päivässä neljännes koko vuoden sademäärästä. Tulvat vaativat kymmeniä ihmishenkiä ja aiheuttivat suurta vahinkoa.

Alueen pääkaupunki Copiapó sijaitsee 800 kilometriä Santiagosta pohjoiseen alueella, joka on pullollaan kaivosjätettä, varoittaa asiaan perehtyneen Relaves-järjestön perustaja Henry Jurgens.

Hänen mukaansa raskasmetallit olivat saastuttaneet seutua jo entuudestaan, mutta järjestön huhtikuussa ottamat näytteet herättivät epäilyjä uusista vuodoista. Valtion edustajat vakuuttavat kuitenkin, että jätealtaat ja muut varastot ovat kunnossa.

Tonni kuparia, sata jätettä

Kupari on Chilen tärkein luonnonvara, ja maa tuotti viime vuonna lähes kolmanneksen koko maailman kuparista, 5 746 miljoonaa tonnia.

Jokaista kuparitonnia kohti syntyy sata tonnia kaivosjätettä, joka on säilöttävä jonnekin.

Chilessä on 449 tunnettua kaivosjäteallasta. Kymmenien muiden sijaintia ei ole kartoitettu, sanoo Relavesin aktiivi Raimundo Gómez.

Louhintajäte sisältää murskatun kiviaineksen ja veden ohella raskasmetalleja ja prosessissa käytettyjä kemikaaleja, kuten syanidia, arsenikkia, sinkkiä ja elohopeaa.

Vähitellen ihmisen elimistöön kerääntyvistä myrkyistä koituu vakavia terveyshaittoja. Esimerkiksi hajuton, mauton ja väritön arsenikki voi aiheuttaa syöpää.

Asukkaat tietämättömiä

"Hylätyistä jätevarastoista ei ole asianmukaista listaa. Pelkästään Atacaman alueella niiden määräksi arvioidaan 90", Gómez kertoo.

Hänen mukaansa asiaan liittyy paljon salailua. "Asukkaat eivät tiedä elävänsä kaivosjätteen naapurissa eivätkä ole perillä terveyshaitoista. Kukaan ei esimerkiksi kerro heille, että juomavesi on saastunutta."

Chileä helmikuussa 2010 koetellut maanjäristys hautasi nelihenkisen perheen hylätystä kaivosjätteestä syntyneen liejun alle. Perhe oli asunut ja työskennellyt kuusi vuotta Pencahuessa sijaitsevalla maatilalla tietämättä mitään louhintajätteestä.

Relaves-järjestö vaatii Chileä säätämään kaivosjätteitä koskevan lain, joka määrittelee niiden määrän, sijainnin ja kemikaalikuorman.

"Yhtäältä tarvitaan vahva laki ja toisaalta asiasta perillä olevat asukkaat. Meiltä puuttuvat molemmat", Gómez tiivistää.