Katastrofien koettelemasta Haitista on lyhyessä ajassa muuttanut ainakin 120 000 henkeä Chileen työn ja paremman elämän toivossa. Useimmat haitilaiset ovat löytäneet leipäpuun, mutta nyt Chile alkaa jarruttaa heidän maahantuloaan.

Haitilaisia ovat ajaneet liikkeelle vuoden 2010 tuhoisa maanjäristys ja saarta 2016 röykyttänyt hurrikaani Matthew. Chileen he ovat tulleet turistiviisumilla, jonka on voinut vaihtaa oleskeluluvaksi saatuaan työpaikan. Monelle se on onnistunut, koska Chilen talous on ollut viime vuodet reippaassa kasvussa.

Maaliskuussa valtaan tullut presidentti Sebastián Piñeran oikeistohallitus on päättänyt, että nykyinen määrä eli noin miljoona maahanmuuttajaa riittää 18 miljoonan asukkaan Chilelle. Rajoitukset kurittavat erityisesti haitilaisia, jotka ovat suurin siirtolaisryhmä perulaisten, kolumbialaisten, bolivialaisten ja venezuelalaisten jälkeen.

Nyt haitilaisten on hankittava Chilen viisumi ennen matkaan lähtöä, ja sen kesto on vain 30 päivää. Jatkoa voi saada 90 päivään asti, mutta oleskeluluvaksi viisumia ei enää vaihdeta. Haitilaiset pitävät päätöstä syrjivänä, koska venezuelalaiset saavat edelleen vuoden viisumin Chileen.

Perheitä yhdistetään

Osaa haitilaisista lohduttaa tieto, että ennen 8. huhtikuuta Chileen tulleiden omaisille luvataan vuoden kuluessa 10 000 viisumia perheenyhdistämistarkoituksessa. Viranomaisten mukaan Chilessä on noin 300 000 paperitonta siirtolaista, joista osa on haitilaisia.

Rasismi ei ole vieras kokemus haitilaisille, sillä he ovat Chilen ensimmäinen iso värillinen maahanmuuttajaryhmä. Espanjan sijasta he puhuvat ranskaa tai omaa kreolikieltään.

”Chileläiset eivät ole tottuneet ulkomaalaisiin, varsinkaan mustiin. Meitä syrjitään ja loukataan ihonvärimme vuoksi”, seitsemän vuotta sitten Haitista Chileen tullut Erik Lundi, 37, sanoo.

Chilen keskusyliopiston yhteiskuntatieteilijä Luis Eduardo Thayer torjuu väitteet siitä, että haitilaiset vievät chileläisten työt. Hänen mukaansa kummankin väestöryhmän työttömyysaste on alhainen, 5–6 prosenttia.

Laittomuus lisääntyy

Chilen jesuiittojen siirtolaispalvelun johtaja José Tomás Vicuña epäilee, että uudet säännöt lisäävät haitilaisten laitonta maahantuloa. Näin tapahtui Piñeran edellisellä presidenttikaudella (2010–2014), kun Haitin naapurissa sijaitsevan Dominikaanisen tasavallan kansalaisten vastaanottoa rajoitettiin.

”Dominikaanien tulo jatkui, koska heillä oli täällä perhettä, verkostoja ja työtilaisuuksia ja kotimaan olot olivat vaikeat”, Thayer vahvistaa.

Dominikaaneja oli kiellon alkaessa Chilessä vain 6 000 ja haitilaisia on nyt 120 000, joten Thayer uskoo laittoman maahantulon yltyvän moninkertaiseksi.

”He tulevat lentäen Kolumbiaan ja sieltä maitse Chileen reitin tuntevien ihmiskauppiaiden avustuksella”, Thayer sanoo. Chilellä on 3 000 kilometriä maarajaa, jossa on paljon vuotavia kohtia.