Chilessä köyhyys viihtyy puunjalostuksen varjossa

Puunjalostus ei merkitse vaurautta kaikille. Eteläisen Chilen sellutehtaiden varjossa eletään lähes puolta köyhemmin kuin maassa keskimäärin, tuore selvitys kertoo.

"Teollisuus, jonka ympäristön asukkaista 26 prosenttia elää köyhyydessä, ei ole kestävää", Latinalaisen Amerikan maaseutukehityksen tutkimuskeskuksen (Rimisp) johtava tutkija Eduardo Ramírez sanoo.

Hänen mukaansa tilanne voi kärjistää alueen sosiaalisia ristiriitoja. Se myös lisää taloudellista haavoittuvuutta, koska ulkomaiset puun ja sellun ostajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota tuotannon vaikutuksiin ympäristössään.

Metsäteollisuus kuuluu Chilen talouden tukipilareihin. Sen keulilla ovat kotimaiset yhtiöt Arauco ja CMPC. Ala käyttää paljon suomalaista laitteistoa ja osaamista.

Sellun ohella Chilestä viedään paperia, kartonkia ja sahatavaraa. Ala ennakoi vientituloikseen tänä vuonna 3,6 miljardia euroa, missä on yhdeksän prosenttia kasvua edellisvuodesta.

Karjanhoito paras tulonlähde

Rimisp vertasi neljän eri elinkeinon piirissä toimivien asukkaiden tulotasoa Chilen köyhän eteläosan neljällä alueella: Bíobíossa, La Araucaníassa, Los Ríosissa ja Los Lagosissa.

Alueella harjoitetaan metsäteollisuutta, karjanhoitoa, lohenkasvatusta ja maaseutumatkailua.

Rimispin mukaan metsäteollisuuden puuplantaasit ovat tärkeimpiä työllistäjiä Bíobíossa ja La Araucaníassa, mapuche-intiaanien perinteisillä asuinseuduilla. Väestöstä elää köyhyydessä keskimäärin 26 prosenttia, kun valtakunnan keskiarvo on 15 prosenttia.

Maatilamatkailun piirissä elävistä on köyhiä 21 prosenttia, lohenkasvatuksessa 15 prosenttia ja karjanhoidossa 12 prosenttia.

Rimispin mukaan metsäteollisuuskunnissa köyhyys väheni vuosina 2006-2009 tuskin 0,3 prosenttia. Los Ríosin ja Los Lagosin karjanhoitokunnissa vähennys oli 2,1 prosenttia.

Yhtiöt kahmivat maata

Ramírez selittää köyhyyttä sillä, että metsäteollisuus hyödyttää ympäristöään vähän. Se hyödyntää luonnonvaroja ja suurtuotannon etuja mutta ei luo merkittävää arvonlisäystä.

"Yhtiöt ostavat jatkuvasti maata karkottaen muut elinkeinot ja myös alueella asuvat perheet", hän sanoo.

Ramírez muistuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöjen varoitelleen, että toiminta johtaa ristiriitoihin mapuche-intiaanien kanssa.

Mapuchet, joita on Chilessä lähes miljoona, katsovat yhtiöiden valtaamien maiden kuuluvan itselleen.

Ramírezin mielestä selvityksen tulokset edellyttävät sekä yhteiskunnan että metsäteollisuuden muuttavan strategioitaan.

Teollisuus ei kommentoi

Metsäteollisuuden yhteenliittymä (Corma) kieltäytyi vastaamasta asiaa koskeviin kysymyksiin.

Valtio on maksanut yrityksille vuodesta 1974 metsitystukea, jonka on määrä päättyä 2011. Corma vaatii tuen jatkamista, koska metsitettävää alaa olisi sen mukaan vielä kolme miljoonaa hehtaaria. Intiaanit ja ympäristöjärjestöt vastustavat ehdotusta.

Chilessä on 17 miljoonaa asukasta ja liki 16 miljoonaa hehtaaria metsää, joista 85 prosenttia on alkuperäisiä ja loput eukalyptus- ja mäntyplantaaseja.