Uutiset Egyptin demokratia- ja ihmisoikeuskehitys
Egyptin johto kurittaa niin oppositiota kuin jalkapallofanejakin – ”tässä ei ole enää mitään järkeä”
Egyptin johto käy yhä kovemmin ottein vastustajinaan pitämiensä ihmisten kimppuun. Toukokuussa pidätykset vain yltyivät. ”He haluavat rangaista jokaista, joka oli mukana vallankumouksessa”, sanoo naisaktivisti ja ihmisoikeuspuolustaja Azza Soliman.
Tammikuussa 2011 alkaneessa Egyptin vallankumouksessa armeija asettui kansan puolelle. Demokratia jäi kuitenkin haaveeksi, ja sorto on taas yltynyt. Kuva: Mohammed Omer / IPS.
Maaliskuussa toiselle kaudelleen valittu Egyptin sotilastaustainen presidentti Abdel Fattah al-Sisi ei jätä arvostelijoilleen liikkumatilaa. Tilanne muuttuu yhä vaarallisemmaksi ja saa monen mielestä järjettömiä piirteitä.
”Epäoikeudenmukaisuus lisääntyy, ja hallitus käy yhä väkivaltaisemmaksi. Otan kaivatun tauon politiikasta”, hallituksen arvostelijana tunnettu Hazem Abdelaziz tviittasi 18. toukokuuta, kun useita tunnettuja aktivisteja oli pidätetty muutaman päivän aikana.
Vajaan viikon päästä poliisi ratsasi Abdelazizin kodin ja pidätti hänet syytettynä valeuutisten levittämisestä ja kiellettyyn järjestöön kuulumisesta. Järjestöllä viitataan Muslimiveljeskuntaan, jonka lyhyen valtakauden armeija lopetti vallankaappauksella kesällä 2013.
Vuonna 2014 Abdelaziz työskenteli vielä al-Sisin presidenttikampanjassa mutta sanoi sitä myöhemmin suurimmaksi virheekseen. Hän ryhtyi arvostelemaan hallitusta vapauden rajoittamisesta ja opposition sortamisesta.
Toukokuussa pidätysaalto
Ennen Abdelazizia toukokuussa oli pidätetty samoin perustein viisi tunnettua toisinajattelijaa: näyttelijä Shady Abu Zeid, entinen oppositiojohtaja Shady Al-Ghazaly Harb, vasemmistolainen juristi Haitham Mohamedeen, naisten oikeuksien puolustaja Amal Fathy ja bloggaaja Wael Abbas.
Washingtonin yliopiston egyptiläinen tohtorikoulutettava Walid al-Shobaky oli tutkimassa kotimaansa oikeusjärjestelmää, kun hän katosi 23. toukokuuta. Pian ilmeni, että hän on kairolaisessa vankilassa syytettynä valeuutisista ja terrorismiyhteyksistä.
Opposition tukahduttaminen ei ole uutta Egyptissä, mutta toukokuinen pidätysaalto kertoo tilanteen kiristymisestä. ”Tässä ei ole enää mitään järkeä”, sanoo naisaktivisti ja ihmisoikeuspuolustaja Azza Soliman, joka toimii pidätetyn Shady Abu Zeidin juristina.
Kumouksellisia rangaistaan
25. tammikuuta 2016 tuli viisi vuotta arabikevääseen liittyneen Egyptin vallankumouksen alkamisesta. Näyttelijä Abu Zeid juhlisti päivää jakamalla ilmapalloiksi puhallettuja kondomeja poliiseille ja lataamalla siitä videon sosiaaliseen mediaan.
Abu Zeid on siitä asti saanut poliisilta uhkauksia. Hän joutui lopettamaan työnsä televisio-ohjelmassa ja ryhtyi tubettajaksi.
Solimanin mukaan Abu Zeid ei ymmärrä, miksi hänet pidätettiin nyt, koska hän ei puhu politiikkaa videoissaan. Hän on ollut toista kuukautta telkien takana, eikä oikeudenkäynnin alkamisesta ole tietoa. Soliman pelkää, että edessä voi olla pitkä vankeus.
Soliman on itsekin matkustuskiellossa, ja hänen pankkitilinsä on jäädytetty. Hän olettaa viime aikojen pidätysten merkitsevän kurikampanjaa.
”He haluavat rangaista jokaista, joka oli mukana vallankumouksessa.”
Kumous suisti maata yli 30 vuotta itsevaltaisesti hallinneen presidentti Hosni Mubarakin vallasta, mutta demokratia jäi lopulta toteutumatta.
Jalkapallofanit lopettivat
Egyptin vallankumoukseen näkyvästi osallistuneet jalkapallojoukkueiden kannattajat eli ultrat ovat myös kurikampanjan kohteena. Kairon al-Ahlawy-joukkueen ultra-kerho ilmoitti toukokuun puolivälissä, että se lopettaa toimintansa jäsenten turvallisuuden takaamiseksi. Zamalekin kannattajat seurasivat perässä.
Ultrilla on ollut vuodesta 2012 porttikielto stadionotteluihin, mutta yhteenotot poliisin kanssa ovat jatkuneet ja kymmeniä jäseniä on vangittuna.
”Ultrat ovat epätoivoisia. Ne toivovat sovintoa hallituksen kanssa saadakseen jäsenensä ulos vankiloista”, toimittaja ja jalkapallofani Mahmoud Mostafa sanoo.
”Hallitus ei salli järjestäytynyttä toimintaa oman valtapiirinsä ulkopuolella. Ultrilla on paljon nuoria kannattajia, ja stadionit ovat avoimia paikkoja mielipiteenilmaisuun. Se huolettaa valtiota”, hän pohtii. Sama pätee mediaan, someen ja yliopistoihin.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia