Järjestösektorille kohdistuvat laajat ja yhtäaikaiset leikkaukset murentavat suomalaisen demokratian perusrakenteita ja vaikuttavat etenkin heikoimpiin ihmisiin, sanovat suomalaisten kattojärjestöjen johtajat.

Viisi eri alojen kattojärjestöä piti tänään poikkeuksellisen, yhteisen tiedotustilaisuuden vedotakseen vielä kerran hallitukseen, jotta se pohtisi järjestöihin kohdistuvia leikkauksia uudelleen. Hallitus aloittaa huomenna kaksipäiväisen budjettiriihensä.

Ensi vuoden budjettiin on tulossa merkittäviä leikkauksia monen eri sektorin kansalaisjärjestöjen valtionapuihin.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuista leikataan hallituskauden aikana kolmannes. Leikkauksia on luvassa myös nuoriso-, kulttuuri-, liikunta- ja urheilualalle, jossa kohdentuminen on vielä osittain auki. Valtiovarainministeriö haluaisi, että esimerkiksi kulttuurin rahoitukselta leikattaisiin noin 30 miljoonaa euroa. Mukana on myös muu rahoitus kuin järjestöjen rahoitus.

Lisäksi kehitysyhteistyösektorilla lopetetaan kolme valtionapumomenttia, joilla on tuettu etenkin pieniä järjestöjä.

Leikkaukset kostautuvat

Järjestöjohtajat painottivat ymmärtävänsä sopeutumistoimien tarpeen, mutta kohdennustapa herättää kritiikkiä. Esimerkiksi sote-järjestöt edustavat vain prosenttia sote-menoista. Kulttuuripuolella taas on laskettu, että 30 miljoonan sijaan kohtuullinen leikkaus olisi alan kokoon verrattuna 3,6 miljoonaa euroa.

Kattojärjestöissä arvioidaan, että leikkausten seurauksena järjestöt joutuvat heikentämään tarjoamiaan palveluita ja käynnistämään muutosneuvotteluita.

”Kohderyhmäämme ovat pääsääntöisesti heikoimmat ja sairaimmat, joilla ei ole maksukykyä. Emme siis voi nostaa jäsenmaksuja tai palveluiden hintaa, joten jos leikkauksia tulee, ne ovat suoraan pois palveluista. Sote-uudistuksen myötä ennaltaehkäisevät palvelut ovat yhä enemmän järjestöjen vastuulla. On aika helppo laskea, että tästä yhtälöstä seuraa suurempia kustannuksia tulevaisuudessa”, totesi sote-järjestöjen kattojärjestön Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas.

Järjestöjen viesti olikin, että valtio löytää monet leikkaukset kasvaneina sote-kuluina vielä edestään, kun esimerkiksi järjestöjen tarjoamia nuorten mielenterveyspalveluita vähennetään ja liikuntamahdollisuuksia vähennetään. Vapaaehtoisista ei ole riittävää apua, sillä hekin tarvitsevat ammattilaisia tuekseen.

”Yhä pienempi joukko ihmisiä kannattelee tulevaisuudessa yhteiskuntaa ja työkykyisiä ihmisiä on vähemmän kuin koskaan.  -- Yhden syrjäytyneen nuoren on laskettu aiheuttavan yli miljoonan euron kustannukset”, muistutti nuorisoalan kattojärjestön Allianssin toiminnanjohtaja Anna Munsterhjelm.

Kulttuurialalla leikkaukset tulevat tarkoittamaan esimerkiksi elokuvateattereiden, museoiden, festivaalien ja teatterien kaatumista, kertoi puolestaan kulttuurialan kattojärjestö Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen.

Kehitysyhteistyöjärjestöille leikkauksia on tulossa muita sektoreita vähemmän, mutta rauhantyön tuen, ulko- ja turvallisuuspoliittisen tuen sekä viestintä- ja globaalikasvatustuen lakkauttamisella uskotaan olevan vakavia seurauksia.

”Suomi haluaa profiloitua rauhanrakentajana, kestävän kehityksen edistäjänä ja monenkeskisen maailmanjärjestyksen vaalijana, mutta momenttien lakkautus heikentää juuri näiden asioiden käsittelyä, vähentää ymmärrystä globaaleista kysymyksistä ja kääntää meitä sisäänpäin”, totesi kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi.

Pelissä demokratia

Järjestöjen mukaan leikkauksissa ei ole kyse pelkästään rahasta ja palveluista, vaan kansalaisyhteiskunnasta osana suomalaista demokratiaa. Niiden mielestä nyt heikennetään myös sitä.

”Ei pidä ottaa itsestään selvänä, että meillä on tulevaisuudessa tällainen yhteiskunta. Demokratiaa horjutetaan maailmalla, ja nyt meidän pitää ymmärtää, ettei meidän pidä itse heikentää omaa demokratiaamme heikentämällä kansalaisyhteiskunnan toimintaa”, sanoi Olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto.

Sosten toiminnanjohtaja Vertti Kiukas näkee, että valtiovallan ja kansalaisyhteiskunnan välinen suhde on muuttunut jo useamman hallituskauden ajan. Aiempi avoin dialogi on korvautunut nopealla lainvalmistelulla ja tiukalla kontrolloinnilla, ja järjestöt on alettu nähdä enemmänkin hallitusohjelman toteuttajina kuin itsenäisinä toimijoina.

”Silloin menetetään perinteinen tasapaino, jossa meillä on vahva hyvinvointivaltio ja sen vastapainona kriittinen ihmisiä edustava kansalaisyhteiskunta. Jos ei ymmärretä sitä, että järjestöt eivät ole toteuttamassa hallitusohjelmaa, vaan edustamassa niitä ihmisiä, jotka järjestön ovat perustaneetkin, ollaan huonolla tiellä”, hän huomautti.