Elina Castrén Pakolaisneuvonta ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi
Pakolaisneuvonnan uusi toiminnanjohtaja pitää hallinnollista muutosta alkuvuoden suurimpana haasteena.
Pakolaisneuvonta ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu oikeustieteen maisteri ja varatuomari Elina Castrén.
Tammikuussa työnsä aloittanut Castrén näkee alkuvuoden suurimmaksi haasteeksi Pakolaisneuvonnan toiminnan ja palveluiden turvaamisen meneillään olevan oikeusapupalveluiden muutoksen johdosta.
Vuoden vaihteessa turvapaikanhakijoiden oikeudellinen neuvonta ja avustaminen siirtyi sisäministeriöltä oikeusministeriölle ja oikeusaputoimistojen hallinnoitavaksi.
"Uuden järjestelmän ja omien käytäntöjen toimiviksi saattaminen on keskeistä juuri nyt. Seuraamme myös, että turvapaikanhakijat pääsevät jatkossakin asiantuntevan oikeusavun piiriin", Castrén sanoo.
Tärkeänä Castrén pitää myös alaikäisten säilöönoton kieltämiseen tähtäävän lakiesityksen eteenpäinmenoa hallituksessa. "Alaikäisten säilöönotto pitäisi kieltää kokonaan", Castrén kommentoi.
Edistystä Migrin kanssa
Castrénin mukaan käytäntö turvapaikka-asioissa on parantunut Maahanmuuttovirastossa. Edelleen on kuitenkin vakavia tapauksia, joissa kansainvälisen suojelun tarvetta ei tunnisteta ajoissa.
"Tavoitteena on, että vakavat tapaukset eivät etenisi käännytysvaiheeseen asti tai hakijat saisivat heille kuuluvat luvat Suomessa", Castrén lisää.
Pakolaisneuvonnalle on tärkeää myös niin sanottujen haavoittuneiden ryhmien ja traumatisoituneiden turvapaikanhakijoiden oikeuksien turvaaminen. "Näihin ryhmiin kuuluvien asiakkaiden tunnistaminen ajoissa on tärkeää, jotta he pääsevät oikean hoidon piiriin ja heidän perusteensa saadaan ajoissa selville", Castrén korostaa.
Toiminnanjohtajana aloittanut Castrén on työskennellyt pakolais- ja ihmisoikeusasioiden parissa yli kymmenen vuotta, muun muassa Kosovossa ihmisoikeusasiantuntijana sekä siviilikriisinhallinnan tehtävissä lakimiehenä.
Tästä on kyse
- Valtion oikeusaputoimistot antavat oikeusapuun oikeutetuille asianajopalveluita. Toimistojen oikeusavustajat ovat itsenäisiä ja riippumattomia.
- Suomessa maahan tulevia turvapaikanhakijoita on majoitettu erilliseen säilöntäyksikköön, jos heidän henkilöllisyydessä tai matkareitissä on epäselvyyksiä, jos epäillään henkilön saattavan syyllistyä rikokseen Suomessa tai kun halutaan varmistaa kielteisen oleskelupapäätöksen saaneen maasta poistaminen.
- Säilöönottoalue on suljettu alue, jolta ei saa poistua. Muun muassa karujen olosuhteiden vuoksi säilöönottoa on pidetty lapsille sopimattomana paikkana. Samalla sitä on kritisoitu perustuslaillisen liikkumisvapauden rikkomisena.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia