Epäily leimaa Lähi-idän rauhanneuvottelujen alkua

”Viimeinen näytös Lähi-idän farssissa”, otsikoi talouslehti Financial Times elokuun 22. päivän pääkirjoituksensa. Lehden näkemys torstaina Washingtonissa alkavista rauhanneuvotteluista ei ole poikkeuksellinen. Odotukset eivät ole korkealla, etenkään Lähi-idässä.

Lohikoski näkee neuvottelujen alustilanteen kuitenkin ongelmallisena. ”Neuvottelut alkavat ilman agendaa ja ilman selkeästi määriteltyä lopputulosta, joka neuvotteluilla pyrittäisiin saavuttamaan. On vaikea olla optimistinen.”

Siirtokuntien rakentaminen voi keskeyttää neuvottelut

Neuvottelujen lopullinen kesto on arvoitus, mutta ensimmäinen testi tulee pikaisesti. Syyskuun 26. päivänä umpeutuu sopimus siirtokuntien rakentamisen keskeyttämisestä Länsirannan miehitetyille alueille. Jos Israel aloittaa uudestaan siirtokuntien rakentamisen, presidentti Abbas on ilmoittanut palestiinalaisten vetäytyvän neuvotteluista.

Netanjahun tilanteen ongelmallisuutta kuvaa israelilaisen Haarez -lehden toimittaja Yoel Marcus artikkelissaan. ”Ennen kuin Benjamin Netanjahu on edes matkustanut Washingtoniin rauhanneuvotteluihin, 12 hänen ministeriään on aloittanut kampanjan estääkseen jatkamasta siirtokuntien rakentamiskieltoa.”

Netanjahun Likud-puolueen ministerien ohella kampanjassa ovat mukana hallituskumppaneista Yisrael Beiteinun (Israel on kotimaamme) ulkoministeri Avigdor Lieberman ja Shas-puolueen sisäministeri Eli Yishai.

Obamalla paljon pelissä

Erityisen tärkeää neuvottelujen onnistuminen on Yhdysvaltojen presidentille Barack Obamalle ja hänen hallitukselleen. Lohikosken mukaan Obaman uskottavuus on koetuksella alkavissa neuvotteluissa. Onnistuminen vahvistaisi Obaman sisäpoliittista asemaa, mutta vaikuttaisi myös kansainväliseen tilanteeseen.

”Rauhansopimus avaisi Yhdysvalloille tilaisuuden päästä eteenpäin muilla ongelma-alueilla, erityisesti Afganistanissa, Irakissa ja Iranissa”, arvioi Lohikoski. Hän myös toivoo, että Yhdysvallat omaksuisi neuvotteluissa aktiivisen roolin.

Yhdysvaltojen halua edistää neuvotteluja omilla ehdotuksillaan on korostanut myös Barak Ravid Haarezin artikkelissaan. Ravidin mukaan Yhdysvaltojen pääneuvottelija George Mitchell ei epäröi tuoda omia esityksiään pöytään, jos neuvottelut jämähtävät.

Vaikka Lohikoski ei elättele suuria toiveita neuvottelujen onnistumisesta, hän kuitenkin toivoo, että sopimukseen päästäisiin, sillä ”epäonnistumisen hinta on aivan karmaiseva.”

Lohikosken mukaan kyse ei ole vain ihmishengistä, vaan yhteiskunnallisen kehityksen pysähtymisestä ja siitä aiheutuvista pitkäaikaisvaikutuksista, jotka jo näkyvät Lähi-idän maissa.

Rauha Lähi-itään ei ole ”rakettitiedettä”

Lähi-idän rauhanprosessi on ollut pitkä ja monipolvinen, mistä syystä osaltaan pysyvän rauhan saavuttamista pidetään lähes mahdottomana tai ainakin hyvin vaikeana tehtävänä. ”Lähi-idän rauhan rakentaminen ei kuitenkaan ole rakettitiedettä”, Lohikoski huomauttaa.

”Kolmeen pääkysymykseen pitää löytää ratkaisu. Ensimmäinen on saattaa voimaan vuoden 1967 rajat pienin muutoksin. Jerusalemin osalta pitää löytää ratkaisu, joka antaa molemmille osapuolille mahdollisuuden pitää sitä pääkaupunkinaan. Ja palestiinalaispakolaisille on taattava paluu tai oikeus kompensaatioon”, Lohikoski summaa.

Ei kuitenkaan riitä, että neuvotteluissa päästään osapuolten kesken yhteisymmärrykseen. ”Ratkaisu, jos sellainen saadaan, sille pitää saada kannatusta Länsirannan lisäksi myös Gazasta”, Lohikoski muistuttaa. Hänen mukaansa ilman Gazan asukkaiden ja Hamasin myötävaikutusta ratkaisun saavuttaminen ei ole mahdollista.