Erilainen, erilaisempi, maahanmuuttaja
Millainen on maahanmuuttaja? Työväenmuseo Werstaan ”Juuret maailmalla, koti Suomessa” -verkkonäyttely kertoo.
”Olen Sayyid, entinen turkkilainen ja nykyinen… Niin, kuka minä olen?” Yksinkertaista vastausta Sayyidin kysymykseen ei ole, vakuuttaa Työväenmuseo Werstaan vasta-avattu verkkonäyttely ”Juuret maailmalla, koti Suomessa”.
Verkkonäyttely kokoaa yhteen Sayyidin ja 31 muun Suomeen tulleen maahanmuuttajan elämäntarinat ja todistaa, että maahanmuuttajat ovat aina ja väistämättä erilaisia – eivät kuitenkaan vain suhteessa ”meihin suomalaisiin” vaan myös suhteessa toisiinsa.
”Maahanmuuttajat ovat hyvin erilaisia taustoiltaan ja tavoitteiltaan ja sana [maahanmuuttaja] niputtaa ikävästi kaikki nämä ihmiset yhteen”, huomauttaa esimerkiksi Unkarista Suomeen muuttanut Agnes.
Sayyid puolestaan vastaa olevansa ”nykyinen uussuomalainen muslimi”.
Erojen keskellä maahanmuuttajia yhdistää nykyinen kotimaa. Suomeen on tultu, mutta reitit ja syyt ovat mitä moninaisimpia: yksi on paennut sotaa, toinen diktatuuria, kolmas on löytänyt Suomesta työpaikan, neljäs rakkauden, ja viides on vain sattunut hullaantumaan uuteen maahan.
”Minulla ei ollut mitään pakottavaa syytä lähteä kotimaastani, vaan kerta kaikkiaan kiinnostus kieltä ja kulttuuria kohtaan on johtanut siihen, että tulin paikan päälle kokeilemaan siipiäni”, kertoo unkarilainen Agnes. Hän muutti Suomeen vuonna 1991.
Sen sijaan chileläinen Consuelo joutui aikanaan pakenemaan kotimaastaan. Poliittisesti aktiivinen Consuelo ja hänen miehensä vastustivat 1970- ja 1980-luvulla kenraali Augusto Pinochetin hallintoa, ja kun diktatuuri kaatui, Consuelon mies karkotettiin. Ei auttanut muu kuin pakata elämä matkalaukkuihin ja muuttaa Suomeen.
Täällä Consuelo ihmettelee joidenkin täkäläisten suhtautumista pakolaisiin.
”Hämmästyn suuresti, jos joku sanoo, että pakolaiset nauttivat etuoikeuksista. Anteeksi kuinka? Mitä hyvää on pakolaisuudessa? Meidän oli lähdettävä pois kotimaastamme, koska se oli elämän ja kuoleman kysymys. Täällä Suomessa me olemme erilaisia ja meidän kokemuksemme on erilaisia, mutta ihmisiähän me kaikki ollaan.”
Suurin osa näyttelyyn haastatelluista maahanmuuttajista kertoo vaikeuksista, joita ulkomaalainen Suomessa kohtaa. Asuntoa voi olla vaikea saada ja työpaikkaa vielä vaikeampi löytää, vaikka kuinka haluaisi. Ja entä suomalaiset ystävät – ne ne vasta kiven takana ovat!
”Haluaisin osallistua enemmän ja olla osa tätä yhteiskuntaa. Haluaisin töihin!” sanoo Consuelo. Hän opiskeli aikoinaan terveydenhuoltoalaa mutta ei ole löytänyt töitä Suomesta.
Jokainen haastateltu kuitenkin myöntää, että oman paikan löytäminen on kiinni ennen kaikkea asenteesta, sekä omasta että muiden. Esimerkiksi Consuelon mukaan sopeutuminen on kaksisuuntainen prosessi, jossa ”maahanmuuttajat ja kantaväestö voivat tehdä yhteistyötä ja kunnioittavat toisiaan”.
Toisaalta osa haastatelluista sanoo suoraan myös sen, että suomalaisten asenteet kaipaavat ravistelua.
Esimerkiksi yhdysvaltalainen Helen kirjoittaa: ”Suomalaiset istuvat bussissa hiljaa kengänkärkiään tuijotellen. Menen usein aivan tahallani istumaan heitä vastapäätä ja yritän katsoa silmiin. Siinäpä vasta haaste! Minulla on vielä paljon haaveita, jotka haluan toteuttaa Suomessa. Haluaisin oman televisio-ohjelman! Voisin olla kansainvälinen tv-kasvo, sillä juuri sitä Suomi tarvitsee!”
järjestää työväenmuseo Werstas. Näyttelyn yhteydessä on myös maahanmuuttoaiheinen sanasto, tehtäviä ja ideoita opetukseen sekä aiheeseen liittyviä linkkejä.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia