Etelä-Afrikan elefanteille suositellaan ehkäisyä

Eteläafrikkalainen eläintenystävä Lawrence Anthony oli pelastamassa leijonia ja muita eläimiä Saddam Husseinin palatsista Irakin diktaattorin kaaduttua 2003. Nyt hän yrittää pelastaa oman maansa norsuja teurastukselta.

Etelä-Afrikan kansallispuistoja hallinnoiva virasto suunnittelee yli 5 000 elefantin teurastamista maan koillisosassa sijaitsevassa Krugerin kansallispuistossa, koska kanta on sen mielestä paisunut liian suureksi.

Anthony yhdessä muiden aktivistien ja tutkijoiden kanssa yrittää estää hankkeen. ”Meidän mielestämme tarvitaan lisää tieteellistä tutkimusta ennen päätöksentekoa. Ei ole selvitetty riittävästi, paljonko eläimiä Kruger kestää”, hän sanoo.

Ryhmä muistuttaa, että norsukantaa voidaan suitsia myös ehkäisyn avulla.

”Ammumme norsuihin rokotusnuolilla siasta saatavaa valkuaisainetta, joka estää hedelmöittymisen. Menetelmää on käytetty 1970-luvulta lähtien moniin eläimiin, kuten hevosiin ja hylkeisiin, ja sitä on testattu myös Krugerissa”, selittää Ian Raper tieteen edistämiselle omistautuneesta eteläafrikkalaisesta yhdistyksestä.

Menetelmä on osoittautunut niin tehokkaaksi, että se kiinnostaa muitakin maita. ”Kenia on pyytänyt Etelä-Afrikkaa rokottamaan 700 norsua. Viemme tätä tekniikkaa, mutta emme käytä sitä itse”, Anthony päivittelee.

Helikopterista ammuttavien ehkäisynuolien teho kestää Raperin mukaan kaksi vuotta, ja se saataneen pikapuoliin nostettua viiteen vuoteen. ”Rokotteen sivuvaikutuksena on vain pieni kyhmy paikassa, johon nuoli osuu”, hän sanoo.

International Fund for Animal Welfare -järjestön Christina Pretorius kertoo, että rokotteesta on saatu hyviä kokemuksia Etelä-Afrikan pienemmissä luonnonpuistoissa, kuten Makaladissa Botswanan ja Namibian rajalla.

Norsujen ehkäisyrokotuksen kannattajat epäilevät, että Etelä-Afrikan luonnonpuistoja hallinnoivat viranomaiset eivät ole perillä alan uusimmasta kehityksestä.

”He eivät tiedä, että ehkäisy on kehittynyt eikä perustu enää hormoneihin. Rokotusta ei tarvitse pelätä”, sanoo Raper. Hän pitää teurastusta paljon pelottavampana vaihtoehtona, koska se traumatisoi norsuja ja tekee niistä aggressiivisia.

Alan johtavalla viranomaisella Gehard Verdoornilla on kuitenkin yhä epäilyjä ehkäisyn suhteen, vaikka hän myöntää, että sitä voisi käyttää pienenä osaratkaisuna ongelmaan.

Hän muistuttaa, että virallisesti hyväksyttyä ehkäisyrokotetta ei ole vielä olemassa. ”Toistaiseksi on tehty vasta tutkimusta, ja sitä tarvitaan lisää ennen kuin hyväksyntää voidaan hakea”, Verdoorn sanoo.

Hänen mielestään Krugerin ”ylikansoitusta” on ratkottava muillakin keinoin.

Tilastojen mukaan puistossa eli 7 500 norsua vuonna 1994 ja nyt 12 500. Etelä-Afrikka lopetti norsujen tappamisen Krugerissa 1995 koti- ja ulkomaisen painostuksen alla. Aiempien 30 vuoden aikana maassa teurastettiin 16 000 norsua.

Anthony varoittaa, että television ja internetin ansiosta teurastukset synnyttäisivät nyt nopeasti maailmanlaajuisen vastalausemyrskyn. Yhdysvalloissa toimiva Humane Society -järjestö on jo uhannut, että se yllyttää 8,5-miljoonaisen jäsenistönsä boikotoimaan Etelä-Afrikkaa, jos norsujen teurastukset alkavat.