Etelä-Afrikassa albiinolapsi on siunaus - tai kirous

Suhtautuminen albiinoihin vaihtelee suuresti eri Afrikan maissa. Etelä-Afrikassa albiinolapsen syntyminen perheeseen on sekä xhosa- että zuluperinteen mukaan Jumalan lahja.

Koko Etelä-Afrikassa kuva ei ole näin ruusuinen. Vastikään ilmestyneen kirjan, Looking Insiden mukaan albiinoiden syrjintää ja leimaamista esiintyy laajalti myös Etelä- Afrikassa.

Erityisen synkkä tilanne albiinojen kohtelussa on keskisessä Afrikassa, jossa albiinot ovat todella yhteiskunnan pohjasakkaa. Tämä on ilmennyt karmealla tavalla viimeaikaisissa albiinomurhissa Tansaniassa.

Siellä on tapettu viimeisen kahden vuoden aikana yli viisikymmentä albiinoa. Tansanialainen tuomistuin langetti vastikään kuolemanrangaistuksen neljälle albiinopojan surmanneelle miehelle. Miehet surmasivat 10-vuotiaan pojan vuosi sitten, paloittelivat hänet ja myivät ruumiinosat noitatohtoreille suuresta rahasta. Albiinojen murhista on Tansaniassa tuomittu kuolemaan viimeisen vuoden aikana seitsemän miestä.

Murhiin puuttui lopulta presidentti Jakaya Kikwete sen jälkeen, kun muun muassa EU ja YK olivat ne tuominneet. Murhien katsottiin vahingoittavan Tansanian kansainvälistä mainetta ja antavan maasta alkukantaisen kuvan. Albiinomurhat alkoivat vuonna 2007 ja jatkuivat keskeytyksettä kahden vuoden ajan.

Taustalla ovat olleet noitatohtorien lisäksi myös rikollisjengit, joille noitatohtorit maksoivat albiinojen ruumiinosista tuhansia dollareita. Surmaaminen oli mahdollista, koska paikalliset poliisit katsoivat asiaa sormiensa läpi.

Jumalan siunaus

Etelä-Afrikassa on seurattu järkytyksellä Tansanian albiinomurhia. Etelä-Afrikan suurimpien heimojen, xhosien ja zulujen uskomusten mukaan albiinolapsen syntyminen on perheelle Jumalan lahja, jonka uskotaan tuovan varallisuutta.

− Kun näin tv-uutisista jutun albiinomurhista, vatsaani kouristi ja aloin itkeä. Minulla itselläni on albiinokaksoset ja suvussamme on monta albiinolasta, eikä heitä syrjitä millään tavalla, kertoo xhosa-heimoon kuuluva Maria Klaas, joka elää Eastern Capessa, Port Elisabethissa.

− Isoisälläni oli kaksi albiinolasta. Koko kylä uskoi, että lapset toivat suvulle siunausta ja varallisuutta. Sedälläni olikin sen kyläseudun suurin karja, joka kasvoi vain entisestään lasten syntymän jälkeen, Maria Klaas kertoo.

Kaksijakoinen suhtautuminen

Myös maan toisella suurella heimolla, zuluilla, on sama uskomus albiinoista: he tuottavat perheeseen hyvinvointia ja onnea. Etelä-Afrikassa albiinoille on omia kouluja ja erityissairaaloita, ja he saavat herkän ihonsa hoitamiseen ilmaisen lääkityksen.

Albiinot ovat varsin yleinen näky Etelä-Afrikan katukuvassa, ja myös omat huomioni vahvistavat Maria Klaasin antaman kuvan. Asuntoni läheisyydessä sijaitsevassa Mandelaparkin townshipissä asuu useita albiinolapsia, jotka leikkivät täysin tasavertaisina muiden lasten kanssa.

Mutta kuva albiinoista onnen ja varallisuuden tuojina ei ole koko Etelä-Afrikassa näin ruusuinen. Vastikään ilmestynyt kirja, Looking Inside kertoo myös toisesta todellisuudesta. Monissa osissa Etelä-Afrikkaa albiinoita verrataan apinoihin ihon pigmentin puutteen takia. Looking Inside -kirjan mukaan syrjinnän ja leimaamisen kohteeksi joutuvat erityisesti sokeat albiinot.

Juttu alkuperäisenä: http://www.afrikka.net/fi/ubuntu/ubuntu-fi