Etelä-Afrikassa kiistellään asukkaiden oikeudesta päättää kaivoksesta – ”Tämä maa ei ole myytävänä”

(IPS) -- Etelä-Afrikassa odotetaan oikeuden päätöstä kaivoskiistassa, josta voi tulla merkittävä ennakkotapaus. Kaivosta vastustavien asukkaiden mielestä laki antaa heille oikeuden sanoa hankkeelle ”ei”.

Kamppailua käy viiden maalaiskylän muodostama Amadiba-ryhmä Itä-Kapin maakunnan rannikolla. Vastustaja on australialainen Mineral Commodities -yhtiö, joka on perustamassa seudulle titaanikaivosta.

Amadiba-kylissä viljellään perinteisiä yhteismaita, ja asukkaiden mukaan kaivos vaikuttaisi tuhoisasti heidän elinkeinoihinsa ja ympäristöön.

”Laidunnan täällä sikoja, lehmiä ja vuohia. Kasvatan myös kaiken ruokani itse. En salli kaivoksen mullistavan elämääni. Tämä maa ei ole myytävänä”, kyläläinen Mamthithala Yalo sanoo.

Riita oli huhtikuussa oikeudessa pääkaupungissa Pretoriassa, ja päätöksen odotetaan viipyvän useita kuukausia. Asukkaiden mielestä nykyinen kaivoslaki edellyttää, että he antavat suostumuksensa hankkeelle. Yhtiö oli kuitenkin saanut toimiluvan ilman sitä. Sen aloitellessa louhintaa puhkesi yhteenottoja, eikä kuolonuhreilta vältytty.

Valtio julisti viime vuonna alueelle 1,5 vuoden toimintakiellon.

Puheenjohtaja ammuttiin

Asukkaiden perustamaa Amadiban kriisikomiteaa johtaa nyt Nonhle Mbuthuma -niminen nainen. Hänen edeltäjänsä Sikhosiphi ‘Bazooka' Radebe ammuttiin kotiovelleen keväällä 2016. Moni uskoo, että hänet murhattiin aktivisminsa vuoksi. Myös Mbuthuman pelätään olevan tappolistalla.

”Maa on meidän identiteettimme. Kun menetämme maan, emme ole enää mitään. Yhtä hyvin voi tulla tapetuksi”, Mbuthuma sanoo.

Kyläläisiä tukevat kansalaisjärjestöt ovat vedonneet oikeuteen, että asukkaat saisivat ainakin neuvotella heille kuuluvista rojalteista, jos kaivosta ei kielletä. Ellei sekään mene läpi, kaivoslaki halutaan julistaa perustuslainvastaiseksi.

Kaivosyhtiön mielestä asukkaat tulkitsevat lakia väärin ja Amadiban vaatimusten läpimeno vaikeuttaisi kaivostoimintaa kautta maan.

Juuri sitä Mbuthuma ja kumppanit toivovat, koska ”kaivokset häätävät ihmisiä mailtaan ympäri Afrikkaa.”

Päällikkö teki diilin

Kun Etelä-Afrikka lopetti rotusorron ja siirtyi demokratiaan 1994, pyrkimyksenä oli palauttaa maan aarteet kansalle mutta sopeutua samalla kansainväliseen kapitalismiin. Kaivosoikeudet keskitettiin valtiolle talouskehityksen vauhdittamiseksi.

Valtio jakoi kaivoslupia yrityksille, ja selkkauksia puhkesi yhteismaiden asukkaiden kanssa. Noin 13 prosenttia maista on yhteiskäytössä apartheidin ajan ”kotimaiden” jäljiltä. Ne perustettiin pitämään mustat pois kaupungeista, ja alueilla asuu yhä noin 18 miljoonaa Etelä-Afrikan 57 miljoonasta asukkaasta.

Yhteisömaista päättävät perinteiset päälliköt ja neuvostot, jotka saavat periaatteessa valtansa kansalta. Perinteisen lain mukaan he eivät voi tehdä päätöksiä ilman alamaistensa suostumusta.

Moni päällikkö on kuitenkin tehnyt diilejä kaivosyhtiöiden kanssa ja päästänyt ne yhteismaille asukkailta kysymättä. Näin tapahtui Amadibassakin, jossa yksi päällikkö sai yhtiöstä johtajanviran. Hän kertoi oikeudessa, että hänelle oli luvattu pysyvä päällikkyys ja osuus kaivoksen tuotosta.

Mineral Commodities -yhtiön toimitusjohtaja Mark Caruso kieltäytyi kommentoimasta asiaa.