Etelä-Afrikassa taloudellinen valta yhä valkoisilla

Keväällä 1994 pidetyt demokraattiset monipuoluevaalit antoivat vallan Etelä-Afrikassa mustalle enemmistölle ja nostivat Nelson Mandelan presidentiksi.

Taloudellisen vallan jakaminen ei käynyt yhtä helposti. Valkoiset, joita on alle 14 prosenttia Etelä-Afrikan noin 47-miljoonaisesta väestöstä, hallitsevat yhä teollisuutta ja kauppaa.

Apartheidin aikana mustat yritettiin ahtaa niin sanottuihin heimokotimaihin eli bantustaneihin, eikä heillä ollut oikeutta sen enempää omaisuuteen kuin äänestämiseenkään. Kaupunkien musta väestö asui hökkelikylissä ja eli hanttihommilla.

"Vuonna 1994 valkoiset siirsivät poliittisen vallan mustien käsiin, mutta vaurauden he pitivät itsellään", turvamiehenä Johannesburgissa työskentelevä James Molefe tiivistää.

Moni musta jakaa Molefen katkeruuden Etelä-Afrikassa, jonka virallinen työttömyysaste on 31 prosenttia. Työtä vailla on 5,3 miljoonaa ihmistä, joista valtaosa mustia.

Presidentti Thabo Mbeki yrittää korjata tilannetta mustien taloudellisen vahvistamisen (Black Economic Empowerment, BEE) politiikalla. Sitä on verrattu oikeuksiin, joita Yhdysvalloissa on taattu rodullisille vähemmistöille esimerkiksi koulutuksessa.

Mbekin ohjelmaa on pönkitetty kahdella lailla. Ensimmäinen edellyttää, että kaivosten omistuksesta on siirrettävä 26 prosenttia mustien haltuun tällä vuosikymmenellä. Toinen laki vaatii samaa kehitystä rahoitusalan palveluissa.

Etelä-Afrikan hallitus perää mustien aseman vahvistamista myös kaikissa solmittavissa vapaakauppasopimuksissa.

"He yrittävät vain luoda miljonäärejä ja biljonäärejä", tärkeimmän oppositiopuolueen, Demokraattisen allianssin, edustaja Douglas Gibson kuittaa.

Hänen mielestään Etelä-Afrikan on nyt vain "kehitettävä intohimo talouskasvuun", koska se luo työpaikkoja ja vähentää köyhyyttä.

Myös Riippumattomien demokraattien johtaja Patricia De Lille epäilee, että uudistuksista hyötyvät rikkaat eivätkä köyhät.

Mustien aseman kehittymistä seuraavan EmpowerDEX-laitoksen edustaja Shoni Makhari kuitenkin vakuuttaa, että kymmenen viime vuoden aikana on tapahtunut lukuisia myönteisiä muutoksia.

Hänen mukaansa se näkyy selvästi Johannesburgin arvopaperipörssissä.

"Pörssiyhtiöiden johtokunnat ovat perinteisesti olleet valkoisten miesten kansoittamia, mutta värikkyys on alkanut vähitellen lisääntyä", EmpowerDEXin johtaja Vuyo Jack kertoo.

Vuonna 1992 pörssiin listattujen sadan kärkiyrityksen johtajista 1,2 prosenttia oli mustia. Nyt osuus on 14,7 prosenttia.

Useat suuryritykset ovat myös ryhtyneet toteuttamaan BEE:tä. Etelä-Afrikan suurin yhtiö, kaivosjätti Anglo American, sijoittaa mustien aseman parantamiseen yrityksessä 1,4 miljardia euroa.

Se aikoo täyttää 40 prosenttia paikallistason johtotehtävistä mustilla viiden vuoden kuluessa. Tällä hetkellä mustien osuus on vasta 20 prosenttia.

Mustien keskuudesta on kuitenkin kuulunut nurinaa siitä, että uudistuksista hyötyy eniten eliitti, jonka asiat ovat ennestäänkin keskimääräistä paremmalla tolalla.

Jyrkän linjan mustaa oppositiota edustavan Azanian kansanjärjestön (Azapo) mielestä BEE on räätälöity mustan yrittäjäluokan eduksi.

Azapon edustaja Dan Habedi ei niele ajatusta kansankapitalismista, jossa jokainen musta voi tulla osakkeenomistajaksi. Maan suurimman teleyhtiön, Telekomin, osakkeita on kaupattu tässä sävyssä.

Habedin mukaan pienosakkuus ei tuo valtaa yhtiöön. "Kokemus on osoittanut, että vallaton omistaja ei voi vaikuttaa toiminnan laajuuteen ja suuntaan."

Telkom on oman ilmoituksensa mukaan käyttänyt vuodesta 1997 lähtien noin 2,4 miljardia euroa edistääkseen mustien, naisten ja vammaisten mahdollisuuksia osallistua taloudelliseen toimintaan.

Yhtiö esimerkiksi ostaa tarvitsemiaan tuotteita ja palveluja yrityksiltä ja yhteisöiltä, joita pyörittävät ihmiset joutuivat kärsimään apartheidista.

(Inter Press Service)