Etelä-Afrikka yrittää hillitä vihan lietsontaa Norsunluurannikolla

Norsunluurannikon selkkauksen laajeneminen täysimittaiseksi sisällissodaksi yritetään estää osin afrikkalaisin toimin. "Palokunnan" johdossa on Etelä-Afrikan presidentti Thabo Mbeki, jolle on kertynyt kokemusta kiperistä paikoista.

Noin 17 miljoonan asukkaan Norsunluurannikko tunnetaan maailman suurimpana kaakaontuottajana. Maa alkoi luisua kohti uutta sisällissotaa 4. marraskuuta, kun armeija rikkoi 1,5 vuotta vaivoin jatkuneen tulitauon hyökkäämällä kapinallisten hallitsemaan pohjoisosaan.

Yhdeksän ranskalaista rauhanturvaajaa tapettiin, ja Ranska kosti tuhoamalla miltei koko Norsunluurannikon ilmavoimat. Sittemmin Ranska on lähettänyt maahan 600 sotilasta lisää. Ennestään YK:n 10 000 hengen rauhanturvajoukoissa oli 4 000 ranskalaista.

Jos tilanne Norsunluurannikolla jatkaa kärjistymistään, sen pelätään vaikuttavan muuhunkin Länsi-Afrikkaan. Vaarassa ovat varsinkin lähellä sijaitsevat Liberia ja Sierra Leone, jotka ovat vasta toipumassa omista sisällissodistaan.

Mbekin kutsui välittäjäksi Norsunluurannikon selkkaukseen 53-jäseninen Afrikan unioni (AU). Järjestön puheenjohtajana on tällä hetkellä Nigerian presidentti Olusegun Obasanjo. Etelä-Afrikka johtaa AU:n rauhan ja turvallisuuden neuvostoa, joka toimialaan konfliktit kuuluvat.

"AU tarvitsi jonkun Länsi-Afrikan ulkopuolisen henkilön puhumaan Norsunluurannikon edustajien kanssa", eteläafrikkalaisen Institute for Global Dialoguen tutkija Che Ajulu sanoo.

"Etelä-Afrikkaa pidetään rehellisenä rauhanvälittäjänä. Sen ei uskota ryhtyvän esittämään isoaveljeä, joka pakottaa muut tahtoonsa, vaan taivuttelevan osapuolet vapaaehtoisesti rauhaan", Electoral Institute of Southern Africa -tutkimuslaitoksen edustaja Dieudalle Tshiyoyo jatkaa.

"Niin tapahtui Burundissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Lisäksi Etelä-Afrikalla oli merkittävä rooli rauhan palauttamisessa Sierra Leoneen ja Liberiaan", hän muistuttaa.

Norsunluurannikon kriisin kenties huolestuttavimpana piirteenä pidetään voimistuvaa etnistä ja uskonnollista jakoa. Taustalla on tarkoituksellista vihan lietsontaa.

Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) on vedonnut Norsunluurannikon johtoon, jotta hallitusta tukevat aseelliset ryhmät lopettaisivat siviileihin kohdistuvat hyökkäykset ja uhkaukset. Samalla hallitusta kehotettiin lopettamaan väkivaltaan yllyttävät radiolähetykset.

HRW:n mukaan pyssymiehet ovat viime vuosina ahdistelleet maan pohjoisosien asukkaita, muslimeja ja naapurimaista tulleita siirtolaisia, joita he syyttävät pohjoisesta lähteneen kapinaliikkeen tukijoiksi.

Norsunluurannikolta on kriisin alettua evakuoitu yli 5 000 ulkomaalaista, joista valtaosa ranskalaisia.

Afrikan HRW:n johtaja Pater Takirambudde pelkää, että aiemmin ranskalaisiin kohdistunut muukalaisviha kääntyy nyt tutumpiin kohteisiin. Hänen mukaansa YK-joukkojen pitäisi osata varautua tähän Norsunluurannikon aiempien tapahtumien valossa.

Ajulu arvioi kuitenkin, että vihamielinen suhtautuminen ulkomaalaisiin rajoittuu hallitusta tukeviin aseryhmiin.

"En usko, että Norsunluurannikon tapahtumista saatu kuva heijastaa maan asukkaiden tuntemuksia", hän sanoo.

Kun Norsunluurannikon kapina alkoi 2002, ranskalaiset joukot estivät sissien pääsyn tärkeimpään kaupunkiin Abidjaniin. Kapinallisten tarkoituksena oli kaataa Gbagbon hallitus.

Ranskalaiset toimivat puskurina osapuolten välissä yrittäen samalla rohkaista vuoropuhelua kahdesta polttavimmasta ongelmasta: kansalaisuuskriteereistä ja maaoikeuksista.

Maan pohjoisosissa elää miljoonia muualta Länsi-Afrikasta tulleiden siirtotyöläisten jälkeläisiä, joilta on evätty oikeus omistaa maata ja saada kansalaisuus. Kiistaa on ollut myös vaalikelpoisuudesta, sillä pohjoisen ehdokas on suljettu ulos kaksista viime vaaleista.

Ajulun mielestä Norsunluurannikon kriisi ei ratkea, ellei Gbagboa saada syrjään.

"Gbagbo on kieltäytynyt panemasta toimeen rauhansopimuksia", Ajulu sanoo viitaten sopimuksiin, jotka hallitus ja kapinalliset solmivat tammikuussa 2003 ja heinäkuussa 2004.

"En usko, että Gbagbo kannattaa rauhaa. Hän on ympäröinyt itsensä kovan linjan kannattajilla", Ajulu pohtii.

Hän tarjoaa malliksi Liberiaa, jonka poliittinen umpikuja avautui, kun presidentti Charles Taylor suostui viime vuonna lähtemään maasta.

Norsunluurannikon kapinallisten johtaja Guillaume Soro on myös vaatinut, että Gbagbon on poistuttava ennen joulukuulle 2005 aiottuja vaaleja, koska tämä ei hänen mielestään kykene yhdistämään maata.

Soro sanoo kannattavansa YK:n turvallisuusneuvoston marraskuun puolivälissä tekemää päätöstä, joka kieltää aseiden viennin Norsunluurannikolle. Päätös uhkaa lisäksi rauhanrikkojia pankkitilien jäädyttämisellä ja matkustuskiellolla.

Ajulukin uskoo, että asesaarto voi auttaa selkkauksen loppumista. Muuten Gbagbo voisi hänen mukaansa käyttää pattitilannetta asevarusteluun uutta hyökkäystä varten.

(Inter Press Service)