Eteläisen Afrikan elintarvikepula jatkuu

Eteläistä Afrikkaa useita vuosia vaivannut elintarvikepula jatkuu 2006. YK:n mukaan useat Eteläisen Afrikan yhteistyöjärjestön (SADC) jäsenmaat ovat ensi vuonnakin riippuvaisia elintarvikeavusta estääkseen miljoonien kansalaistensa kuolemisen nälkään.

YK:n alaisen Maailman elintarvikeohjelman (WFP) mukaan 14 miljoonaa ihmistä sai alueella elintarvikeapua vuosina 2002-2004.

WFP:n mukaan alkuvuonna 2005 satoja verottanut kuivuus on aiheuttanut sen, että alueen 70 miljoonasta asukkaasta 12 miljoonaa on tällä hetkellä erittäin vaikeassa tilanteessa.

Kysymys kuuluu, voiko tilannetta estää toistumasta vuodesta toiseen.

"Lyhyellä aikavälillä voidaan tehdä se, että viljellään paremmin kuivuutta kestäviä lajikkeita kuten durraa, hirssiä ja maniokkia. Viljelijöiden pitäisi olla vähemmän riippuvaisia maissista", WFP:n edustaja Mike Sackett sanoo.

Maissi on eteläisen Afrikan ruokapöytien peruselintarvike. Se kestää huonosti kuivuutta, mistä johtuen viime vuosien vähäiset sademäärät ovat aiheuttaneet hätää osassa aluetta.

"Pitkällä aikavälillä viljelijöiden pitäisi olla vähemmän riippuvaisia sateista ja käyttää enemmän keinokastelua", Sackett sanoo.

Keinokastelu vaatii kuitenkin huomattavia investointeja, joihin harvoilla mailla on varaa. Vain Etelä-Afrikka, Bostwana ja Namibia ovat pystyneet rahoittamaan kastelujärjestelmiä. Muut alueen maat tarvitsisivat ulkopuolisten tukea kastelun järjestämiseksi.

Eteläisen Afrikan maatalousneuvojat ovat käynnistäneet ohjelmia avustaakseen viljelijöitä tehokkaammin.

"Me autamme lukutaidottomia viljelijöitä pitämään kiinni sopimuksista, silloin kun he myyvät tuotteitaan. Tähdennämme myös heille, että velat pitää maksaa ajallaan, muuten joutuu mustalle listalle", Etelä-Afrikassa päämajaansa pitävän eteläisen Afrikan viljelijäjärjestöjen liiton SACAU:n Nelson Chisenga sanoo.

Aikaisemmin tässä kuussa SACAU kutsui kuudesta jäsenmaasta edustajia samaan lisää tietoa maataloutta koskevista avainasioista, kuten kaupasta ja markkinoinnista.

"Viljelijöiden tiedon taso on uskomattoman huono. He esimerkiksi uskovat, että kauppa ei koske heitä", Sambian viljelijöiden kansallisen liiton Ajay Vashee sanoo. Kahdeksan miljoonan asukkaan Sambiassa on 800 000 pienviljelijää.

"Me haluamme viljelijöidemme tähyävän rajojen ulkopuolelle ja jopa kansainvälisille markkinoille. Viljelijöiltä puuttuvat markkinointitaidot. Yritämme saada heidät ymmärtämään maatalouskaupan toimintaa", Vashee sanoo.

Vasheen järjestö aikoo järjestää viljelijöille kursseja kauppaneuvotteluista ja tutustuttaa heidät Maailman kauppajärjestöön (WTO). Maatalouskauppa oli WTO:n äskeisessä ministerikokouksessa suuria kiistakysymyksiä. Rikkaiden maiden maksamat maataloustukiaiset asettavat niiden viljelijät parempaan asemaan kuin kehitysmaiden viljelijät.

Parin suotuisan vuoden jälkeen Sambian presidentti Levy Mwanawasa on pyytänyt elintarvikeapua 1,7 miljoonalle ihmiselle. WFP ruokkii 1,1 miljoonaa.

Sambian eteläisessä naapurimaassa Zimbabwessa tilanne on paljon pahempi. Avustusjärjestöt syyttävät presidentti Robert Mugaben aiheuttaneen elintarvikepulan politiikallaan.

"Zimbabwen humanitäärinen tilanne on äärimmäisen vakava", YK:n humanitääristen asioiden ja avustustoiminnan apulaispääsihteeri Jan Egeland sanoi toimittajille Johannesburgissa palattuaan Zimbabwesta. "WFP ruokkii kahta miljoonaa ihmistä Zimbabwessa. Määrä voi nousta neljään miljoonaan." Maassa on noin 12 miljoonaa asukasta.