YK:n humanitaarisen avun järjestö (OCHA) varoittaa mittavan pakolaiskriisin mahdollisuudesta Etiopian Tigrayn osavaltiossa. Osavaltiossa elää jo valmiiksi paljon pakolaisia ja humanitaarista apua tarvitsevia, ja mikäli konflikti Etiopian armeijan kanssa kärjistyyy, tuloksena voi olla jopa yhdeksän miljoonan ihmisen pakeneminen Etiopian sisällä tai sen rajojen ulkopuolelle, se varoittaa viime viikonloppuna julkaisemassaan raportissa (pdf).

Etiopian armeija ja maan pohjoisosissa sijaitseva Tigrayn kansan vapautusrintama (TPLF) kahakoivat viime keskiviikkona Tigrayn osavaltiossa lähellä. Mekellen lentokenttää, ja samana päivänä Etiopian hallitus ilmoitti aloittaneensa sotatoimet Tigrayssa. Tigray on julistettu hätätilaan. Armeijalla on lupa esimerkiksi riisua aseista Tigrayn alueen joukkoja, rajoittaa liikkumista, pidättää laittomasta toiminnasta epäiltyjä sekä asettaa ulkonaliikkumiskieltoja.

Hätätilajulistus estää ruoka-avun sekä muun humanitaarisen avun välittämisen alueelle, OCHA varoittaa. Tiet ja viestintäyhteydet ovat poikki eikä alueelle saa lentää. Viimeisintä, perjantaille suunniteltua ruoka-apujakelua ei voitu toteuttaa.

Tilanne on vaikea, sillä yli kaksi miljoonaa ihmistä tarvitsee jo valmiiksi jonkinlaista apua Tigrayn alueella. Sosiaaliturvaa saa noin miljoona ihmistä ja ruoka-apua noin 600 000. Alueella on 100 000 maan sisäistä pakolaista ja melkein saman verran kansainvälisiä pakolaisia. Tigrayn alue on kärsinyt erityisen pahasti myös Itä-Afrikan kulkusirkkojen hyökkäyksestä.

Mikäli apua ei saada toimitettua perille, etenkin pakolaiset voivat joutua turvautumaan ”kielteisiin selviytymisstrategioihin”. Yhteensä konflikti asettaa noin yhdeksän miljoonaa rajojen lähellä elävää ihmistä suureen vaaraan, sillä he voivat joutua pakenemaan, OCHA varoittaa.

Etiopian keskushallinnon ja Tigrayn suhteet kärjistyivät syyskuussa, kun Tigrayssa järjestettiin paikallisvaalit hallituksen vastoin hallituksen määräyksiä. Etnisiä ristiriitoja on kuitenkin ollut jo pidempään. Tigraylaiset olivat vuosikymmenien ajan hallitsevassa asemassa Etiopian politiikassa, mutta sen jälkeen, kun nykyinen pääministeri, oromotaustainen Abiy Ahmed, nousi pääministeriksi vuonna 2018, he ovat menettäneet valtaansa. Abiy sai viime vuonna Nobelin rauhanpalkinnon solmittuaan rauhansopimuksen Etiopian pitkäaikaisen kiistakumppanin Eritrean kanssa, mutta häntä on syytetty myös itsevaltaisista otteista.

Kansainvälinen yhteisö pelkää nyt laajamittaista sisällissotaa, ja muun muassa YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet on vedonnut väkivallan lopettamiseksi. Yksi suurimmista riskeistä on, että armeija jakautuu etnisten linjojen mukaan, ja siinä palvelevat tigraylaiset siirtyvät Tigrayn omiin joukkoihin, arvioi uutistoimisto Reuters.