EU:n maatalouspolitiikka kaipaa kestävyyttä

Unionin uusi maatalouspolitiikka uhkaa yhä unohtaa globaalin ulottuvuuden ja vahingoittaa ympäristöä, sanovat järjestöt. Maatalouspolitiikan uudistuksen on määrä astua voimaan vuonna 2013, ja uusi lakiehdotus esiteltiin lokakuussa.

WWF on jo ilmaissut pettymyksensä ehdotuksesta. Järjestön mukaan on vaarana, että laki antaa 372 miljardia euroa intensiivisen maatalouden käytäntöihin, jotka hyödyttävät pääosin suuria tiloja ja vahingoittavat ympäristöä.

Sen mukaan suunnitellut vihreät uudistukset vesittyivät prosessissa ja jäivät heikoiksi. Maatalous on suurin biodiversiteetin häviämisen ja vesien saastumisen syy Euroopassa, joten tarvetta muutokselle olisi, järjestö huomauttaa.

Maataloustuet ovat myös olleet jo pitkään kehitysyhteistyön johdonmukaisuuskeskustelun ytimessä, kirjoittaa Kehys ry. Edelliset uudistukset ovat muuttaneet jo jonkin verran, mutta parannettavaa globaalin ulottuvuuden huomioimisessa vielä olisi.

Nykyään maataloustuotteiden hinnat määräytyvät jo vahvemmin markkinoiden lakien mukaan, eikä ylituotantoa enää kaadeta kehitysmaiden markkinoille yhtä paljon kuin ennen, kertoo Kehys.

Vaikka suhteessa maanviljelijöitä tuetaankin vähemmän, Kehyksen mukaan viime vuosina maataloustukien absoluuttiset rahamäärät ovat vain kasvaneet. Samaa on odotettavissa myös tulevalle budjettikaudelle.

EU:n tulee varmistaa, ettei sen maatalous- ja tuotantotuilla ole negatiivisia vaikutuksia ruokaturvaan ja maataloussektorin toimintaan kehitysmaissa, vaaditaan muun muassa ECDPM:n (European Centre for Development Policy Management) raportissa.

Myös EU:n parlamentin kehitysyhteistyövaliokunnan raportti sanoo EU:n maatalouspolitiikan puitteissa ylläpidettyjen kauppaa vääristävien rakenteiden, kuten vientitukien, uhkaavan kehitysmaiden ruokaturvaa.