EU:n uusi kehityspoliittinen linjaus herättää ristiriitaisia ajatuksia suomalaisissa asiantuntijoissa. Köyhyyden poistaminen on nostettu linjauksessa odotetusti päätavoitteeksi, mutta rivien välistä kaikuu muunkinlaisia tavoitteita.

”Linjausta voi käyttää myös lyhytnäköiseen Euroopan oman hyödyn tavoittelemiseen siinä, missä eriarvoisuuden vähentämiseenkin. Se, miten sitä tullaan toteuttamaan, ratkaisee”, sanoo Väestöliiton seksuaalioikeuksien asiantuntija Elina Korhonen.

Korhonen osallistui syyskuun puolivälissä järjestettyyn kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehyksen sekä Eurooppalainen Suomi ry:n seminaariin. Siinä pohdittiin, miten uusi linjaus, virallisemmalta nimeltään konsensus, vaikuttaa unionin kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehityspolitiikkaan.

123-kohtainen linjaus allekirjoitettiin EU:ssa kesäkuussa. Se ei sido jäsenmaita juridisesti. Etenkin kehitysyhteistyöpiireissä sitä pidetään kuitenkin tärkeänä, sillä siinä ovat mukana kaikki EU:n instituutiot ja se linjaa unionin kehityspolitiikkaa ja sen arvoja aina vuoteen 2030 asti. Siitä, millaisia arvoja sen pitäisi edistää, on kuitenkin erimielisyyttä.

Vapaamielisyys vastatuulessa

Uuden linjauksen on tarkoitus heijastaa YK:n vuonna 2015 hyväksymiä kestävän kehityksen tavoitteita, ja seminaarissa oltiinkin tyytyväisiä siihen, että päätavoite on sama: köyhyyden poistaminen.

Montaa muuta linjauksen kohtaa pidetään kyseenalaisena. Monet eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ovat olleet sitä mieltä, että se korostaa liikaa unionin omaa turvallisuutta ja muuttoliikkeen torjuntaa. Myös osa europarlamentin ryhmittymistä esitti koko tekstin hylkäämistä samasta syystä.

Jäsenmaatkaan eivät olleet yksimielisiä. Kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) kertoi seminaarissa, että Suomi painotti neuvotteluissa etenkin seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, mutta joillekin Itä- ja Keski-Euroopan maille se oli kova pala.

Valmiiseen tekstiin saatiin lopulta kirjaus, jonka mukaan yksilöllä on täysi oikeus hallita omaan seksuaalisuuteensa sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä kysymyksiä.

Se ei ole itsestäänselvyys. Väestöliiton Korhosen mukaan nykytilanteessa on suorastaan upeaa, että seksuaali- ja lisääntymisoikeudet ylipäätään saatiin mukaan linjaukseen. Eurooppa ei ole enää yhtä vapaamielinen kuin vuonna 2005, jolloin edellistä linjausta laadittiin, hän muistutti.

”Euroopassa lobbaa tällä hetkellä ainakin 500 hyvin konservatiivista, usein uskonnollistaustaista ryhmää sen puolesta, että naisten oikeudet EU:n sisälläkin poistettaisiin yhteisistä papereista, puhumattakaan seksuaalioikeuksista. Se, että ne saatiin nyt mukaan, on hyvin edistyksellistä.”

EU:lta loppui usko

Neuvotteluiden ja linjauksen toinen kuuma peruna oli muuttoliike. Unkari, joka on kieltäytynyt esimerkiksi turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamisesta, oli loppuvaiheessa torpata koko paperin, sillä se halusi, ettei muuttoliikettä käsiteltäisi liian myönteisesti.

Valmiissa loppudokumentissa puhutaan ”laittoman muuttoliikkeen perimmäisiin syihin” puuttumisesta, mitä on järjestöpiireissä tulkittu mahdollisuudeksi käyttää kehitysyhteistyörahaa siirtolaisuuden torjuntaan.

”Huolena on, ymmärretäänkö se kaikkialla samalla tavalla. Kehitysyhteistyötä on aina pyritty ehdollistamaan muille intresseille, mutta nyt se on harvinaisen kovaa”, sanoi Suomen kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri, tutkija Marikki Stochetti.

Stochetti ja muut paneelin osallistujat toivoivatkin, että uusi linjaus ohjaisi unionia vastuullisemman pakolaispolitiikan suuntaan.

Tällä hetkellä unionin usko omaan itseensä tuntuu kuitenkin loppuneen, totesi Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja Laura Lodenius. Aiemmin unionissa uskottiin hänen mukaansa pitkäjänteiseen politiikkaan, jossa tarkastellaan ongelmien syitä eikä vain reagoida niihin. Nyt etenkin maahanmuuttopolitiikassa näkyvät toisenlaiset trendit.

”EU markkinoitiin esimerkiksi suomalaisille hienona projektina, jossa keskinäisriippuvuus ja taloudellinen yhteistyö luovat rauhaa. Globalisoitunut maailma on kuitenkin vaikea, ja nyt kun eteen on tullut haasteita, siihen ei enää uskotakaan. Ajatellaan, että 'siltikin olisi hyvä rakentaa joku muuri'.

Lodeniuksen mielestä vanhaan visioon pitäisi luoda nyt uutta uskoa.

”Edelleen tarvitaan esimerkiksi koulutusta ja ilmastonmuutoksen vastaista työtä. Emme voi vain rakentaa muuria, panna silmiä kiinni ja toivoa, että kaikki menee hyvin. Se ei mene niin.”