Euroopan sosiaalifoorumissa puhuttavat perustuslaki ja militarisaatio

Maailmanlaajuinen sosiaalifoorumiliike alkaa vakiinnuttaa asemaansa. Eurooppalaiset kansalaisjärjestöt kokoontuvat marraskuussa jo toisen kerran maanosan yhteiseen foorumiin etsimään vaihtoehtoja nykymenolle, verkostoitumaan ja suunnittelemaan tulevaa. Pariisin sosiaalifoorumista odotetaan vakiintuvan instituution voimannäyttöä - ja näkemyseroja pursuavaa tilaisuutta.

Suomalaiset tulevat nyt ensi kertaa olemaan toden teolla mukana. Viime vuoden foorumiin Firenzeen oli eksynyt vain kymmenkunta aktivistia. Nyt Suomen Attac on järjestämässä bussikuljetusta Pariisiin, ja yhteensä suomalaisia järjestöihmisiä paikan päällä tulee olemaan arviolta satakunta. Foorumiin valmistautuvat aktivistit kerääntyivät maanantaina Uudelle ylioppilastalolle keskustelemaan ESF-prosessista ja kuuntelemaan, mitä Attacin Juhani Lohikoskella ja tutkija Petri Minkkisellä oli sanottavana.

Mielipiteitä, ihmisiä, tapahtumia

Euroopan sosiaalifoorumi noudattelee globaalin esikuvansa mallia. Yhteisesti hyväksytyt periaatteet ovat samat, ja poliittiset huolenaiheetkin kovasti samanoloisia: neljän päivän aikana keskustellaan varmasti sodasta, uusliberalismista, rasismista, patriarkaatista ja ympäristöstä.

Tapahtuma jopa pyörii samanlaisilla aikatauluilla kuin esikuvansa: aamupäivät on varattu suurille puhetilaisuuksille, iltapäiviksi jakaannutaan pienempiin työpajoihin. Eroja Maailman sosiaalifoorumiin löytyy Juhani Lohikosken mukaan lähinnä siitä, että Pariisin on odotettavissa enemmän ruohonjuuritason toimijoita - useilla aktivisteilla kun ei ole varaa matkustaa globaaliin foorumiin.

Lohikoski muistutti ihmisiä foorumin prosessiluonteisuudesta. Pariisiin ei lähdetä hakemaan valmiita vastauksia. "Ainutlaatuista sosiaalifoorumissa on, että sen ei tarvitse muodostaa poliittista ohjelmaa puolueen tavoin. Liikkeen sisällä on paljon eriäviä näkemyksiä ja tämä pitää hyväksyä."

Lohikosken mukaan Firenzen foorumin kuitenkin osoitti, että löyhäkin verkosto voi saada hyvin konreettisia tuloksia aikaiseksi: sosiaalifoorumin loppulausumassa esitettiin kansainvälistä toimintapäivää sotaa vastaan, ja helmikuun mielenosoitusten laajuushan on hyvin muistissa.

Näkemyksiä on paljon, koska niin on ihmisiäkin. Viime vuoden sosiaalifoorumiin Firenzeen odotettiin 20 000 osallistujaa, ja paikalle ilmestyi 50 000. Loppumielenosoitus kokosi miljoona ihmistä vastustamaan sotaa. Pariisin sosiaalifoorumin tulevaa osallistujamäärää ei tiedä kukaan, mutta tuskin ainakaan alle Firenzen lukujen jäädään.

Euroopan tulevaisuus puhuttaa

Vaikka käsittelyyn tuntuisikin mahtuvan koko maailma, joitain linjoja foorumissa näkyy. Tunnelma tulee olemaan toisenlainen kuin Firenzessä, jolloin Yhdysvaltain sotaretkisuunnitelmat yhdistivät laajoja joukkoja rauhanasian taakse. "Nyt ei varmasti samanlaista intoa sodan vastustamiseen ole, kun sotaa ei voida enää estää", Petri Minkkinen sanoi.

Sen sijaan eurooppalaisten järjestöjen odotetaan keskittyvän Euroopan Unionin tulevaisuudensuunnitelmien pohtimiseen. Juhani Lohikoski arvioi, että Euroopan perustuslaki ja militarisaatio tulevat olemaan Pariisissa keskeisiä teemoja. Nämä ovat sikäli vaikeampia teemoja kuin sodan vastustaminen, että yksimielisyys liikkeen sisällä on käytännössä mahdottomuus.

Sosiaalifoorumissa tulevat varmasti näkymään samanlaiset mielipide-erot kuin eurooppalaisessa poliittisessa keskustelussa laajemminkin. Joidenkin mielestä Yhdysvaltain nykypolitiikkaan on vastattava Euroopan sotilaallisella varustautumisella. Ajattelumallin mukaan tämä vähentäisi Yhdysvaltain poliittista otetta Euroopasta, jota se NATOn kautta pitää.

Minkkinen katsoi, että "varustatuminen on aina aseteollisuuden piikkiin pelaamista", mutta muistutti että tärkeintä on Euroopan poliittinen suunta eikä se, miten tämä suunta luodaan. Militarisointi ei vielä kerro sitä, olisiko tämän Euroopan maailmanvaltaa palauttavan kehityksen lopputulos vanha kolonialistinen Eurooppa vai uusi, solidaarinen Eurooppa.

"Ehdoton lähtökohta pitäisi olla, että EU:sta ei kehitetä imperialistista maailmanvaltaa. Jos tästä päästään yksimielisyyteen, ollaan jo pitkällä", Minkkinen sanoo.

Sosiaalifoorumilta odotetaan myös jonkinlaista loppulausumaa. Kaikkia yhdistävä aihe voisi löytyä vaikka EU:n demokratiasta. Vaikka aktivisteista löytyy sekä Unionin integraation kannattajia että vastustajia, demokratiavaatimuksiin voivat kaikki yhtyä. Loppulausuma saattaa päätyä vaatimaan esimerkiksi kansanäänestystä EU:n perustuslaista kaikissa jäsenvaltioissa.

Minkkinen muistutti vielä, että perustuslain sisältökin on vielä muutettavissa, jos riittävän voimakas lobbaustaho löytyy. "Maanosan laajuisen sosiaalifoorumin kannanotto voisi olla hyvin merkittävä asia".

Euroopan sosiaalifoorumin virallisen sivut:
www.fse-esf.org

Lisätietoa foorumista ja bussikuljetuksesta suomeksi:
www.attac.kaapeli.fi/paikallis/helsinki/esf.html