Suomalaiset järjestöt kampanjoivat europarlamenttivaalien alla ahkerasti, vaikka monet niiden ajamat kehitykseen ja sosiaalipolitiikkaan liittyvät teemat uhkaavat jäädä kovan EU-politiikan alle. Silti omien tavoitteiden esiintuominen kannattaa, uskovat järjestöt.

"Viime aikoina EU:n huomio on kiinnittynyt talouskriisin hoitoon, mikä sinänsä on tärkeää. Mutta ehkä ei ole tarpeeksi huomioitu, miten se vaikuttaa lapsiin, nuoriin, perheisiin ja jopa syntyvyyteen. Toivomme, että ehdokkaat saisivat näistä jonkin kimmokkeen ja ottaisivat asioita ajaakseen", sanoo Väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila-O'Brien.

Väestöliitto on lanseerannut vaaliteemoikseen lapsiperheköyhyyden, työn ja perheen, maahanmuuttopolitiikan, seksuaalioikeudet ja nuoret. Eurovaaliehdokkaita on pyydetty kirjoittamaan järjestön nettisivuille blogitekstejä, ja Hiila-O'Brien on tyytyväinen meppien kirjoittamisintoon.

Monella muulla järjestöllä on vaalien alla samantyyppistä toimintaa: nettisivuja, keskusteluja ja vaalikoneita. Lapsen oikeuksien kysymyksiä esiin tuova Pelastakaa Lapset ry on järjestänyt vaalipaneelin sekä julkaissut kansainvälisen kattojärjestönsä kanssa raportin eurooppalaisesta lapsiperheköyhyydestä.

"Se toimi juuri niin kuin halusimme. Ehdokkaat ovat kommentoineet aihetta kirjoituksissaan. Asia herätti keskustelua, eikä ongelmia vähätelty", sanoo järjestön vaikuttamistyön neuvonantaja Sanna Vesikansa.

Vaikeat vaalit

EU-vaalien alla lobbareita riittää, eivätkä sosiaalisiin kysymyksiin liittyvät teemat maahanmuuttoa lukuun ottamatta nouse helposti vaaleissa esille.

Pelastakaa Lasten ja Väestöliiton mukaan kunta- ja eduskuntavaalit ovatkin helpompi paikka kampanjoida, kun puhutaan perhe- ja lapsikysymyksistä. Silti EU-vaaleihinkin kannattaa satsata.

"On todella paljon asioita, joihin EU voi vaikuttaa, esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan inhimillisyys ja kehitysyhteistyö. Myös päätökset työvoiman liikkuvuudesta vaikuttavat perheiden toimeentuloon ja sitä kautta lasten elämään", Vesikansa huomauttaa.

Tietämys puuttuu ehdokkailtakin

Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen mukaan kokemus on osoittanut, että kampanjointi kannattaa. Yhteys meppeihin on säilynyt viime vaalien jälkeenkin ja mahdollisuudet vaikuttaa EU-politiikkaan ovat parantuneet, kertoo järjestön pääsihteeri Rilli Lappalainen.

"Konsultaatioiden määrä on kasvanut, tilaisuuksiin tulee enemmän kutsuja ja mepit käyttävät meitä asiantuntijoina", hän kertoo.

Pienemmille järjestöille äänen saaminen EU:ssa kuuluviin on hänen mukaansa kuitenkin vaikeaa.

"Systeemi täytyy tuntea, jotta osaa olla oikeaan aikaan liikenteessä. Oleellista on tietää, milloin jokin iso asia lähtee valmisteluun, sillä silloin prosessissa ehtii vielä olla mukana."

Kehys on valinnut vaaliteemoikseen aiheita, joihin parlamentti joutuu joka tapauksessa ottamaan kantaa lähiaikoina. Järjestö on avannut verkkoon vaalikoneen ja järjestänyt vaalipaneeleita.

Lappalaisen mukaan kampanjan yhtenä tavoitteena on lisätä ehdokkaiden itsensä tietoisuutta EU-asioista.

"Jopa kokeneemmat saa välillä kiinni siitä, että he puhuvat asioista, joissa EU:lla ei ole minkään valtakunnan roolia."