Fatahin ja Hamasin välirikko sekoittaa Palestiinan tilannetta

Vaikka palestiinalaisten johto on sitoutunut rauhanneuvotteluihin Israelin kanssa, haave omasta valtiosta tuntuu entistä kaukaisemmalta, koska asukkaat on jaettu kahteen leiriin.

Tulevan palestiinalaisvaltion sijaintipaikaksi ajatellut Gazan kaistale ja Länsiranta erkanivat viime kesänä toisilleen vihamielisiksi hallinnollisiksi yksiköiksi.

Radikaalin Hamasin joukot häätivät kesäkuussa maltillisemman Fatahin väen Gazasta, vaikka järjestöjen oli määrä jakaa valta sen jälkeen, kun Hamas voitti parlamenttivaalit vuoden 2006 alussa.

Fatahia edustava palestiinalaisten presidentti Mahmoud Abbas syytti Hamasia vallankaappauksesta, erotti sitä edustavan hallituksen ja nimitti Fatahin edustajista uuden.

Hamas ei hyväksynyt Abbasin päätöstä ja syytti Fatahia liittoutumisesta länsimaiden ja Israelin kanssa. Gaza jäi käytännössä Hamasin hallintaan ja Länsiranta Fatahille.

Länsimaat asettivat Gazan tiukkaan saartoon, josta ei luovuttaisi, ellei islamistinen Hamas tunnusta Israelia ja luovu väkivallasta.

Abbas puolestaan sai länsimaiden tuen, ja Israel vapautti joukon pääasiassa Fatahia edustavia palestiinalaisvankeja. Israelin pääministeri Ehud Olmert varoitti Abbasia, että hänetkin eristettäisiin, jos hän yrittäisi vuoropuhelua Hamasin kanssa.

Abbas ja Olmert tapasivat kesällä Egyptin välityksellä ja marraskuussa Yhdysvalloissa Annapolisin rauhankokouksessa.

Ilmaan jäi kuitenkin kysymys siitä, miten rauhaan voitaisiin päästä ilman Hamasin mukanaoloa. Jos Abbas tekisi sopimuksen Israelin kanssa, miten se toteutettaisiin Gazassa, joka ei ole hänen hallinnassaan?

Samaan aikaan palestiinalaisten elinolot ovat jatkaneet kurjistumistaan. Maailmanpankin mukaan palestiinalaisalueiden henkeä kohden laskettu kansantuote romahti 40 prosenttia vuosina 1999-2006. Yhä useampi elää avustusten varassa, eikä yhteiskunnan tuotannollisesta perustasta ole paljoa jäljellä.

Pahin tilanne on Gazassa, jonka Israel on sulkenut miltei kokonaan saadakseen Hamasin rakettitulen loppumaan. Alueen 1,5 miljoonasta asukkaasta miljoona on vajonnut köyhyyteen, Maailmanpankki arvioi.

Pariisissa joulukuussa pidetty rikkaiden maiden kokous lupasi palestiinalaisille apua noin viisi miljardia euroa kolmen vuoden aikana.

Jos Israel jatkaa sulkupolitiikkaansa, alueen vuotuinen talouskasvu jää avusta huolimatta pari prosenttia miinukselle, Maailmanpankki ennustaa.

Länsimaiden ja YK:n Lähi-idän erityislähettiläs Tony Blair on painostanut Israelia höllentämään kuristusotettaan.

Palestiinalaisille Blair on muistuttanut, ettei valtiossa ole kyse vain maa-alueesta, vaan siitä, mitä sen sisällä tapahtuu. Palestiinalaisvaltiota ei tule ennen kuin sen luonne on selvillä, Blair varoitti Pariisin kokouksessa.

Nyt ei kuitenkaan ole selvää sekään, missä palestiinalaisvaltio sijaitsisi, koska Gaza ja Länsiranta ovat muuttuneet täysin erillisiksi saarekkeiksi. Kukaan ei tunnu tietävän vastausta siihen, miten ne saataisiin uudelleen yhteen.