Ulkoministeriö on ilmoittanut valmistelevansa "vaihtoehtoisen tavan" tukea kehitysmaihin suuntautuvia investointeja. Taustalla on Tilastokeskuksen linjaus, jonka seurauksena aiemmin suunniteltua kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin roimaa pääomakorotusta ei ehkä pystytäkään toteuttamaan aiotulla tavalla.

Alun perin tarkoituksena oli, että suomalaisyritysten kehitysmaaliiketoimintaa rahoittavan Finnfundin pääomaa olisi korotettu 130 miljoonalla eurolla. Ehdotus on sisällytetty vuoden 2016 talousarvioesitykseen. Se on herättänyt paljon arvostelua pitkin syksyä, sillä samaan aikaan muualta kehitysyhteistyöbudjetista aiotaan leikata 200 miljoonaa euroa.

Ulkoministeriö on puolustanut ehdotusta sanomalla, että pääomakorotus on tarkoitus toteuttaa budjetin ulkopuolisena finanssisijoituksena, jota ei lasketa valtion menoksi kansantalouden tilinpidossa. Nyt idea on kuitenkin vastatuulessa. Helsingin Sanomat kertoi keskiviikkona, että Tilastokeskuksen linjauksen mukaan pääomakorotus laskettaisiin nimenomaan valtion menoksi, joka lisäisi osaltaan budjetin alijäämää.

Ulkoministeriön eilen julkaiseman tiedotteen mukaan syynä Tilastokeskuksen linjaukseen on se, että Finnfund on sijoitusyhtiö, joka toimii itsekannattavasti. Vaikka sen pääoma ei kulu, kuten muut valtion menot, sijoitustoiminnasta syntyvät voitot investoidaan uudelleen, eikä valtio käytä tuottoja muuhun.

Nyt ministeriön tavoitteena on nyt löytää kehitysmaainvestointien tukemiseen finanssisijoituksen kriteerit täyttävä tapa. Yksi vaihtoehto kriteerien täyttämiseksi on käyttää investointirahastoja, joita Finnfund voisi hoitaa. Kansalaisjärjestöille tai muualle kehitysyhteistyöhön summaa ei aiota ohjata, koska julkisen talouden alijäämää ei voida kasvattaa, tiedotteessa kerrotaan.

Helsingin Sanomien mukaan Tilastokeskus ja EU:n Eurostat aikovat tässä kuussa lisäksi linjata vielä siitä, voitaisiinko Finnfund lukea valtionhallinnon sisäiseksi julkisyhteisöksi, jolloin Finnfundin saama raha voitaisiin lukea valtion sisäiseksi rahansiirroksi.