(IPS) -- Zimbabwen hallitus kutsui kesäkuun alussa Yhdysvaltain suurlähettilään keskustelemaan presidentti Donald Trumpin turvallisuusneuvonantajan Robert O’Brienin lausunnosta, jossa Zimbabwea kuvattiin ”ulkoiseksi vastustajaksi” ja maata syytettiin George Floydin kuoleman jälkeisten levottomuuksien lietsomisesta Yhdysvalloissa.

Poliisi tappoi Floydin toukokuussa Minneapolisissa. Nyt murha vaikuttaa myös kansainväliseen politiikkaan.

Zimbabwen ulkoministeri Sibusiso Moyo julkaisi suurlähettiläs Brian Nicholsin tavattuaan lausunnon, jonka mukaan O’Brienin kommentit olivat ”valheellisia ja vahingoittivat syvästi maiden välisiä suhteita, joita jo valmiiksi mutkistavat vuosia kestänyt megafonidiplomatia ja rankaisevat talouspakotteet”.

Moyo lisäsi, että Zimbabwessa oli huomioitu, minkälaisin toimin Yhdysvaltain viranomaiset ovat vastanneet tämän hetken haasteisiinsa.

”Samalla muistamme yhdysvaltalaisten ankaran kritiikin ja jyrkän tuomion meidän tavallemme vastata laittomiin, väkivaltaisiin levottomuuksiin.”

Vähän ennen Moyon kommentteja Yhdysvallat ja EU olivat julkaisseet yhteisen julkilausuman, jossa kritisoitiin ihmisoikeusloukkausten tulvaa Zimbabwessa. Poliisin ja armeijan jäseniä syytetään kansalaisten kimppuun käymisestä ja sieppauksista.

Kitka jatkuu

Yhdysvaltojen ja Zimbabwen kärhämöinnillä on juuret syvällä edesmenneen presidentti Robert Mugaben valtakaudella. Mugabe uhkasi useampaan otteeseen karkottaa Yhdysvaltain Zimbabwen suurlähettilään. Syy oli aina pohjimmiltaan sama. Diplomaatit joko kyseenalaistivat vaalituloksia tai moittivat hallintoa.

Kummassakin maassa hallitukset ja presidentit ovat vaihtuneet, mutta maiden välinen kitka jatkuu entisellään.

Vaikka nykyisen presidentti Emmerson Mnangagwan tyyli eroaa Mugaben sotaisuudesta ja vaikka Trumpilla ei ole mitään yksinvaltiaita vastaan, vuodesta 2003 voimassa olleita Yhdysvaltojen matkustus- ja talouspakotteita Mugaben lähipiiriin kuuluneita ja useiden valtionyhtiöiden johtoa kohtaan jatkettiin maaliskuussa taas vuodella.

Zimbabwen hallitus on ryhtynyt ratkomaan diplomaattista ongelmaansa palkkaamalla lobbareita kohentamaan maan kolhiintunutta mainetta.

”Hallitus pysyy pystyssä vain ihmisoikeusloukkauksilla, sorrolla ja kansan vaientamisella, ja toivoo propagandan ja lobbauksen puhdistavan kansainvälisen maineensa, vaikka sorto jatkuu”, ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin eteläisen Afrikan johtaja Dewa Mavhinga kertoo.

”Niinpä Zimbabwen hallitus maksaa valtavia summia Washingon DC:n pr-toimistoille toivoen, että toimistot auttavat imagoasioissa. On kuitenkin yksinkertaisesti niin, että Zimbabwen hallituksen täytyy lopettaa sorto ja alkaa kunnioittaa ihmisoikeuksia. Kukaan kansainvälisessä yhteisössä ei kunnioita maata, joka sallii ihmisten sieppaukset, kidutuksen ja naisten raiskauksen”, Dewa sanoo.

Ei varaa vieraannuttaa USA:ta

Lontoon yliopiston orientin ja Afrikan tutkimuslaitoksen maailmanpolitiikan professori Stephen Chanin mukaan Zimbabwella ei itse asiassa olisi varaa ärhennellä kenellekään.

”Zimbabwe tarvitsee mahdollisimman hyviä suhteita länsimaiden ja Yhdysvaltojen kanssa. Maa on pohjimmiltaan konkurssissa. Edes kiistelyn keskellä sillä ei ole varaa vieraannuttaa USA:ta”, Chan sanoo.

Kun George Floydin kuoleman aiheuttamat kuohuaallot saapuivat Zimbabween, maan johtavan Zanu PF -puolueen kannattajat suunnittelivat mielenosoitusta Yhdysvaltain Hararen suurlähetystön edustalla. Poliisi kielsi tapahtuman, joka tuskin olisi kohentanut maiden välisiä suhteita.

”Yhdysvallat ja Zimbabwe ovat avoimesti vastakohtaisia. Valheelliset poliittiset ideologiat törmäävät toisiinsa. Mugaben ideologia oli keinotekoinen pan-afrikkalainen radikalismi. Yhdysvallat taas on teeskennellyt olevansa demokratia ja liberaali. Nämä retoriikat ovat luonnostaan vastakohtaisia, mutta ne molemmat ovat valheellisia ja fundamentalistisia. Yhdysvallat kuitenkin pärjää hyvin ilman Zimbabwea, mutta Zimbabwe ei ilman Yhdysvaltoja”, eteläafrikkalaisen Witwatersrandin yliopiston poliittinen analyytikko ja tutkija William Mpofu pohtii.