(IPS) -- Adjelen nelilapsinen perhe asuu Glefessä, joka on Ghanan pääkaupungin Accran suurimpia slummeja. Aamupalaksi nautitaan makrillipyöryköitä pippurikastikkeella. Ne on pakattu yksitellen muovipusseihin, joita jää aterian jälkeen pois heitettäväksi 30 kappaletta.

Koska alueella ei ole jätehuoltoa, pussit viskataan kodin ohi virtaavaan jokeen. Se laskee Atlanttiin 50 metrin päässä. Jos kaikki alueen 1 500 taloutta toimivat samaan tapaan, sieltä päätyy mereen ainakin 1,3 miljoonaa kertakäyttöistä muovipussia kuukaudessa. Vastaavia slummeja on Accrassa 265.

”Vielä kymmenen vuotta sitten ruoka käärittiin kasvien lehtiin ja naiset kävivät torilla punottujen korien tai puuvillakassien kanssa”, luonnon monimuotoisuuskomiteaa Ghanassa johtava professori Alfred Oteng-Yeboah huomauttaa.

”Nyt 'sivistyminen' on johtanut siihen, että jokainen elintarvike kiedotaan muoviin ja pakataan sen jälkeen muovikassiin. Määrä paisuu valtavaksi, jos jokainen Accran 2,6 miljoonasta asukkaasta käyttää edes yhden muovikääreen päivässä”, hän jatkaa.

Muovi tukkii kalastajien pyydykset

Oman roskaamisen lisäksi Ghanaan tuodaan yli 2,5 miljoonaa kuutiota kierrätysmuovia vuodessa. Siitä vain viidennekselle löytyy jotakin käyttöä ja loppu päätyy jätteeksi, maan ympäristövirasto laskee. Jätteen kierrätys on Ghanassa lähes olematonta.

”Kalastajamme löytävät jo nyt trooleistaan muovia enemmän kuin kalaa”, ympäristönsuojeluviraston johtaja John Pwamang kertoo. YK ennustaa, että nykymenolla muovin määrä maailman merissä on vuonna 2030 suurempi kuin kalan.

Tohtori Kofi Okyere Cape Coastin yliopistosta on huolissaan laguunien ja mangrovemetsien saastumisesta Ghanan 550 kilometriä pitkällä rannikolla.

”Varsinkin kaupunkeihin rajoittuvat laguunit ovat likaantuneet pahoin parin viime vuosikymmenen aikana”, hän sanoo. Muovin ohella mereen päätyy tonneittain kotitalous- ja teollisuusjätettä.

Muovista sementin korvaaja

Ghanasta löytyy niitäkin, jotka ovat alkaneet hyödyntää kierrätysmuovia. Nelson Boatengin johtama Nelplast Ghana ryhtyi valmistamaan muovista ja hiekasta jalkakäytävien laattoja vuonna 2015.

”Muovilaatta tulee 30 prosenttia sementtistä halvemmaksi. Se ei murru eikä sammaloidu”, Boateng kehuu. Hän ostaa raaka-aineen muovinkerääjiltä noin yhdeksän eurosentin kilohintaan. Yli 500 kerääjän päiväsaalis saattaa nousta 10 000 kiloon, minkä Boateng sanoo valitettavasti ylittävän hänen maksukykynsä.

Yksinhuoltajaäiti Ashietey Okaiko, 34, elättää perheensä keräämällä muovia Nelplastille. ”Nyt kun muovijätteestä on tullut arvokasta, moni nainen on ryhtynyt alalle. Mutta yhtiö tarvitsisi tukea pystyäkseen ostamaan enemmän raaka-ainetta”, hän toivoo.

Ghanassa on vireillä useita hankkeita, joissa muovia hyödynnetään rakennus- tai polttoaineena. Boateng patistaa viranomaisia tukemaan uusia tuotantotapoja ja ihmisiä muuttamaan käyttäytymistään. ”Kun rantoja aletaan puhdistaa, muovi päätyy kaatopaikoille, mutta nekin ovat osa ympäristöä”, hän muistuttaa.

OIKAISU 7.1. Korjattu kuvateksti. Alkuperäinen kuvateksti liittyi toiseen kuvaan.