Haitin surkea koululaitos estää sosiaalisen nousun

Haitin pääkaupunkia ympäröivät kukkulat ovat täynnä huolella aidattuja palatsimaisia asuntoja. Yhtä jyrkkä ylämäki on edessä koululaisilla, jotka haaveilevat sosiaalisesta noususta maan surkean koululaitoksen avulla.

Ulkomaalaisen saama ensivaikutelma on hämäävä: Port-au-Princessä tuntuu aamuisin, että kaupunki on täynnä erivärisiin univormuihin tälläytyneitä reippaita koululaisia.

Maata rauhoittamaan saapuneet uruguaylaiset YK-joukot ovat lasten erityisessä suosiossa. "Minä lähden sinun mukaasi. Milloin me lähdemme?" lapset rupattelevat sinibareteille, joilta he kärttävät aamupalaa.

Viiden tuhannen kilometrin päässä sijaitseva Uruguay tuntuu haitilaislapsille helpommin saavutettavalta päämäärältä kuin kotikaupungin hienoston asuttamat kukkulat, jonne pääsee vain nelivetomaasturilla.

Läheskään kaikki Haitin lapset eivät käy koulua; lukutaidottomia on väestöstä 50 prosenttia. Toisaalta koulunkäyntikään ei varmuudella takaa lukutaitoa.

Vanhemmat pitävät lasten kouluttamista tärkeänä, mutta samaa ei voi sanoa valtiosta. Valtion koulut täyttävät vain 30 prosenttia tarpeesta, lopusta huolehtivat yksityiset vaihtelevalla menestyksellä.

Valtakunnallisia opetustavoitteita ei ole, eikä yksityiskoulun perustajalta vaadita kasvatustieteen opintoja, joten opetus on mitä sattuu, Haitin YK-joukoissa vaalivalmisteluja avustava ranskalainen Guillaume Devars kertoo.

Hänen mukaansa koulu ei tarjoa lapsille valmiuksia siirtyä työelämään, joka sekin on yhä paljolti lamassa.

Haiti on läntisen pallonpuoliskon köyhin maa. Sen 8,5 miljoonasta asukkaasta vähintään 80 prosenttia elää köyhyydessä.

Haitia on johtanut virkamieshallitus helmikuusta 2004, jolloin presidentti Jean-Bertrand Aristide pakotettiin luopumaan vallasta ja lähtemään maasta. YK-joukot ovat olleet saarella siitä asti.

Viranomaisten mukaan polttavin kysymys on jättimäisen elintasokuilun kaventaminen köyhän valtaenemmistön ja pienen eliitin välillä.

Pääkaupunki Port-au-Prince muistuttaa suurta avoviemäriä, jonka asukkaiden pääelinkeinona on katukaupustelu. Kaikkea tuoreesta kalasta halpoihin kelloihin ja vaatteisiin on tarjolla katuvierillä.

Syksyn vaaleista ei sen sijaan näy vielä merkkiäkään, vaikka hallitus aikoo saada kaikki äänioikeutetut rekisteröityä kolmessa kuukaudessa. Kuntavaalit on määrä pitää 9. lokakuuta ja parlamenttivaalit 13. marraskuuta.

Kansainvälisen jälleenrakennusavun jäämisestä puolitiehen kertovat siellä täällä törröttävät, jo osin raunioituneet keskeneräiset rakennukset.

Rikkaat maat lupasivat reilu vuosi sitten Haitille apua noin miljardi euroa, jonka hallitus arvioi maan tarvitsevan kahden vuoden aikana. Maaliskuuhun mennessä avusta oli maksettu vajaa neljännes.

Auttajat selittävät viivytyksiä sillä, että ne eivät löydä Haitista luotettavia yhteistyökumppaneita tai eivät luota niihin, joille avun hallinnointi on uskottu.

Rahaa tarvittaisiin etenkin vesi- ja viemärijärjestelmien rakentamiseen. Polttavin tarve on pääkaupungissa, jonka väestö on kaksinkertaistunut 20 viime vuoden aikana.

Kaupunkeja paisuttava maaltapako johtuu siitä, että riisinviljely kävi kannattamattomaksi sen jälkeen, kun Haitin markkinat avattiin yhdysvaltalaisille riisille. Se on tukiaisten ansiosta Haitissa tuotettua halvempaa.