Hathaway: Nopeat käännytykset heikentävät pakolaisen oikeusturvaa

"Ainoastaan tapauksissa, joihin liittyy selvää rikollista toimintaa tai joissa turvapaikanhakijan lausunto ei vaikuttaisi mitenkään hänen asemaansa pakolaisena, voidaan nopeaa menettelyä pitää sopivana toimintatapana", totesi kanadalainen pakolaisoikeuden asiantuntija, professori James C. Hathaway tiistaina Helsingissä. Suomen hallitus on säilyttämässä nopeutetun turvapaikka- menettelyn osana uutta ulkomaalaislakiesitystään, jota käsitellään parhaillaan eduskunnassa.

Hathawayn mukaan nopea käännytys vaarantaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvan. "Nopea käännytys ei jätä aikaa arvioida, onko ensimmäinen päätös ollut oikeudenmukainen. Siinä vaiheessa, kun valitus tulisi käsiteltäväksi, turvapaikanhakija on jo ajat sitten lähetetty takaisin kotimaahansa."

"Usein aikaa ei ole edes valituksen tekemiseen", lisää Pakolaisneuvonnan vanhempi lakimies Kristina Stenman. Nopeutetusta käännytyksestä voi valittaa kahdeksan päivän aikana Helsingin hallinto-oikeuteen.

Hathawayn mielestä epävarmoissa nopeutetuissa tapauksissa hakijan lähettäminen mahdollisesti hengenvaarallisiin olosuhteisiin on tuomittavaa. "Olisi yllättävää jos Suomi päätyisi ratkaisuun, joka olisi niin vähän ihmisoikeuksien suojeluun tähtäävä."

Varmat päätökset nopeasti

Sen sijaan Hathaway pitää hyvänä päinvastaista menettelyä, jossa varmat turvapaikkatapaukset käsiteltäisiin nopeutetusti. "Kanadassa tähän ryhdyttiin kymmenen vuotta sitten hyvin tuloksin. Siellä päätös turvapaikasta annetaan välittömästi henkilöille, joiden kyetään osoittamaan kuuluvan tiettyyn vainottuun ryhmään."

Uudessa ulkomaalaislakiehdotuksessa esitetään myös, että yksilöllisistä, inhimillisistä syistä oleskeluluvan saanut lapsi lähetettäisiin perheen yhdistämiseksi maahan, jossa vanhemmat oleskelevat. Hathaway muistuttaa, ettei YK:n pakolaissopimuksessa mainita pakolaiseksi nimenomaan aikuista vaan "henkilö".

"Jos pakolainen on lapsi, eikä hänen ole turvallista olla muualla kuin siinä maassa josta hän on saanut turvapaikan, tulisi perheenyhdistämisen tapahtua siten, että lapsi saisi jäädä turvalliseen maahan", Hathaway toteaa.

Pakolaisten asema yhä vaikeammaksi

Professori Hathaway ja Pakolaisneuvonnan lakimies Stenman näkevät maailman muuttuvan turvapaikan hakijoiden kannalta yhä synkemmäksi lähitulevaisuudessa. Vaikka maailman pakolaisista 85 prosenttia jää köyhiin maihin ja vain viisi prosenttia pääsee Eurooppaan asti, länsimaissa pelko kasvavista pakolaismassoista saa päättäjät tiukentamaan toimintamallejaan. "Viime vuonna Suomessa myönnettiin 14 turvapaikkaa. Jonain vuonna on myönnetty seitsemän, joista kaikki olivat saman perheen jäseniä", kertoo Stenman.

Hathawayn mielestä kasvavan epäilyn tilalle tarvittaisiin positiivista ajattelua, jonka avulla päädyttäisiin paitsi nopeampiin ja tehokkaampiin myös oikeudenmukaisiin päätöksiin. Valopilkkuina nykyisessä tilanteessa professori mainitsee mm. eri maiden tuomioistuinten päätökset, joiden avulla pakolaisten oikeusturvaa on pystytty parantamaan. Hyvänä asiana Hathaway näkee myös sen, että vaino seksuaalisen suuntautumisen vuoksi hyväksytään useimmiten nykyisin perustelluksi syyksi turvapaikan myöntämiselle. Myös Stenman myöntää, että varsinkin Britanniassa, mutta myös Suomessa tuomioistuinkäytäntö toimii hyvin.

"Kaikilta tahoilta, niin valtioilta, YK:lta kuin juridisilta asiantuntijoiltakin, tarvitaan enemmän halua kompromisseihin, jotta päädytään jonkinlaiseen sopimukseen pakolaisten kohtelun yleisistä linjoista", Hathaway summaa.

Professori James C. Hathaway on yksi arvostetuimpia asiantuntijoita pakolaisoikeuden alalla. Hän on Refugee and Asylum Law –ohjelman johtaja Michiganin yliopistossa sekä vanhempi vieraileva tutkija Oxfordin yliopistossa. Suomessa professori kävi Pakolaisneuvonnan 15-vuotisjuhlavuoden vieraana.

Syntymäpäivänsä kunniaksi Pakolaisneuvonta järjesti Hathawayn vetämän seminaarin "The Law of Refugee Status" 13. – 14.10. Seminaariin osallitui yli sata virkamiestä ja kansalaisjärjestöjen edustajaa.