Huumekaupan lonkerot ulottuvat teollisuusmaista kehitysmaihin ja toisinpäin

Huumetalouden laajuutta tulee harvoin ajatelleeksi länsimaissa, jossa näkee vain ketjun viimeisen lenkin, huumeiden käytön ja sen vaikutukset yksilöihin ja omaan yhteiskuntaamme. Miten huumetalous vaikuttaa köyhien maiden elämään ja minkälainen ketju huumekaupan takana oikeastaan piilee?

Muun muassa näitä pohdittiiin HuumeBoikotin ja Elämäntapaliiton seminaarissa 'Huumeet ja kehitys'.

Huumetalous on valtava bisnes, jossa liikuu arviolta satoja miljardeja euroja - enemmän kuin turismissa ja lähes yhtä paljon kuin aseteollisuudessa.

Huumekauppa ruokkii itseään: ilman huumeiden käyttöä ei olisi niiden tuotantoa, ja kysyntä tukee tuotantoa ja kauppaa. Ketjun avaaminen auttaa ymmärtämään, minkälaiset vaikutukset sillä on koko maailman kauppa- ja sosiaalipolitiikkaan, ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja demokratiaan.

”Jos päättäjät ymmärtäisivät, miten huumekaupan ongelmat palautuvat meille, heillä olisi enemmän motivaatiota vaikuttaa kehitysmaan asioihin”, Johanna Yliviitala Elämäntapaliitosta sanoo.

Koska huumekauppa on laitonta, se aiheuttaa ihmisoikeusloukkauksia ja väkivaltaa ja edellyttää lahjontaa. Lahjonta puolestaan heikentää niin taloudellisia, poliittisia kuin sosiaalisiakin instituutioita. Vääristynyt maailmankauppa syö viljelijöiden mahdollisuuksia muihin elinkeinoihin, köyhyys lisää huumeiden kasvatusta ja kuljetusta, jalostuksesta ja huumeiden tuhoamisyrityksistä aiheutuvat ympäristövahingot vaikuttavat koko maailmaan. Ja niin edelleen ja niin edelleen.

Luonnollinen elinkeino noin neljälle miljoonalle köyhälle

Lyhyesti huumekaupan ketjun voi jakaa neljään osaan: viljelyyn, jalostukseen, kuljettamiseen ja myyntiin.

”Viljelijällä on vain harvoin muita vaihtoehtoja elinkeinon hankkimiseen kuin huumekasvien viljely”, Johanna Yliviitala kertoo. Rajoitteita asettavat luonnonolosuhteet, maailmankauppa ja köyhyys. Alueilla on myös vahvat perinteet huumeiden viljelyyn, sillä niitä on käytetty vuosisatoja mm. lääkkeinä ja vitamiinilähteinä.

Yhteensä noin neljä miljoonaa viljelijää saa huumekasveista luonnollisen ja helpon elinkeinon.

Maantieteellisesti viljely on keskittynyt melko kapealle alueelle. Kokapensasta kasvatetaan 98 prosenttisesti Andien vuoristossa Boliviassa, Perussa ja Kolumbiassa, unikkoa ja siitä valmistettavaa heroiinia viljellään kultaisen kolmion alueella Laosista Burmaan ja Pohjois-Thaimaahan. Oopiumia valmistetaan vain Burmassa ja Afganistanissa, jossa huumekauppa muodostaa jopa kolmasosan maan tuloista.

”Lähes kaikilla alueilla huumekasvit ovat ainot maaperässä viihtyvät kasvit”, Yliviitala sanoo.

Vääristynyt maailmankauppa tukee viljelyä

Huumekasveista saatava hinta on moninkertainen verrattuna kahviin, kaakaoon tai hedelmiin. Esimerkiksi Perussa huumekasveista saa 5-10-kertaa suuremman hinnan kuin kahvista, Norsunluurannikolla marijuana tuottaa 50-100-kertaa enemmän kuin kaakaon viljely.

Vääristynyt maailmankauppa ja Yhdysvaltojen ja Euroopan tuet omille viljelijöilleen takaavat sen, etteivät kehitysmaiden viljelijät pysty kilpailemaan tuotteillaan.

Reilu kauppa on yksi keino, jolla vääristynyttä hintakilpailua pyritään korjaamaan ja tarjoamaan viljelijälle mahdollisuus laillisten kasvien viljelyyn. Reilun kaupan piirissä olevan viljelijän kanssa käydään kauppaa suoraan ilman välikäsiä, ja hänelle maksetaan tuotteesta oikeudenmukainen hinta, joka takaa perheelle toimeentulon ja lapsille koulutuksen.

”Huumekasvien viljely on myös helppoa, ja tuotanto tullaan ostamaan suoraan viljelijältä. Viljelijöitä on erittäin vaikea motivoida viljelemään huonosti kasvavia kasveja, joista maksetaan vähän”, Johanna Yliviitala summaa.

Huumesodalla lukuisia varjopuolia

Yhdysvallat on vuosikausia yrittänyt kitkeä markkinoillaan liikkuvia huumeita tuhoamalla Kolumbian kokaviljelmiä ilmasta tehtävillä ruiskutuksilla. Huumesota ei ole kuitenkaan onnistunut, sillä vaikka viljelmät ovat näennäisesti vähentyneet, niiden arvellaan vain siirtyneen muualle.

Sen sijaan ruiskutus tuo mukanaan huomattavia ongelmia. Myrkkyä on mahdotonta suunnata vain huumekentille, vaan se myrkyttää koko maaperän ja samalla laillisetkin viljelmät.

Terveysongelmat ovat lisääntyneet, ja muun muassa epämuodostuneiden lasten määrä on kasvanut. Toimeentulomahdollisuuden tuhoaminen kärjistää ongelmia ja huumesodassa mukana olevien viranomaisten toimenpiteet lisäävät ihmisoikeusloukkauksia.

Lisäksi voi kysyä, mitä tapahtuisi, mikäli viljelmiä onnistuttaisiin vähentämään – nousisivatko huumeiden hinnat entisestään, ja lisääntyisikö samalla ryöstely?

Jalostuslaboratoriot aiheuttavat ympäristöongelmia

Myös jalostus tehdään kehitysmaissa, lähellä viljelyksiä syrjäseuduilla, missä paikallishallinto on olematonta tai lahjottavissa. Jalostuksen jälkeen esimerkiksi kokapensaan lehdet ovat kymmenkertaistaneet arvonsa.

Laboratoriot ovat useimmiten alkeellisia peltihökkeleitä, ja niistä valuu maaperään suuret määrät haitallisia kemikaaleja. Ongelmaa syventää se, että laboratorioita siirretään ahkerasti kiinnijäämisen pelossa.

Viimeistään kuljetuksessa kuvaan astuvat suuret rikollisliigat, joilla on suhteita, rahaa ja kokemusta huumeiden salakuljetuksesta. He käyttävät hyväkseen kuriireja, usein ahtaalle joutuneita maahanmuuttajia tai velkaantuneita.

”Samat rikollisliigat harjoittavat myös ihmiskauppaa, ja huumeiden kuljetukseen liittyy lisäksi väkivaltaa ja huomattavaa rahanpesua”, Yliviitala kertoo. Rahanpesun avulla rikollisliigojen huikeat huumetulot ”hävitetetään” johonkin lailliselta näyttävään, ennen kuin niitä voidaan käyttää uuteen rikolliseen toimintaan tai ylelliseen elämään.

Huumerahoilla on esimerkiksi rakennettu hotelleja, joita ei ole tarkoitettukaan turisteille tai ostettu arvotonta joutomaata. ”Rahanpesun seurauksena markkinat irtoavat kuluttajien tarpeista ja osa taloudesta toimii vain peitteenä huumekaupalle”, Yliviitala sanoo.

Rahanpesu edellyttää monia välikäsiä. Ensimmäisessä vaiheessa yhteys rikoksen ja rahojen välillä pyritään katkaisemaan, seuraavaksi estetään rahojen jäljittäminen, ja lopuksi rahat palautetaan rikollisille.

Keskeisessä asemassa rahanpesussa ovat veroparatiisit, uusimpina esimerkiksi Vanuatu ja Samoa, joiden kautta rahat kierrätetään, koska maiden pankkisalaisuus ja lainsäädäntö vaikeuttavat rahan alkuperän jäljittämistä.

Lopuksi ketju päättyy teollisuusmaissa: Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Yliviitala pitää huumeiden käyttäjiä kaikkein haavoittuvimpana osapuolena ketjussa. Hinta on kallistunut matkan varrella 10-25-kertaiseksi, laimennettuna jopa satakertaiseksi, eikä käyttäjällä ole minkäänlaisia takuita aineen laadusta.

Mistä vaihtoehtoja huumekasvien viljelijälle?

HuumeBoikotissa tärkeimpänä kysymyksenä pidetään sitä, miten vähentää huumeiden kysyntää ja mitä vaihtoehtoja huumekasvien viljelijöille voidaan tarjota. Tähän mennessä viljelijöillä ei ole ollut sananvaltaa vaihtoehtoja mietittäessä, kertoo Asko Soukka.

Ratkaisun avaimina pidetään mm. kehitysavun nostamista 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, missä Suomella on paljon kirittävää: nykyinen 0,35 prosenttia on selkeästi EU:n ja muiden Pohjoismaiden alapuolella.

Myös YK:n vuosituhattavoitteiden ja Reilun kaupan edistäminen on tärkeää, samoin 58 kansalaisjärjestön yhteinen ruoka-aikakampanja, jonka tavoitteena on lisätä kuluttajien tietoisuutta valintojensa globaaleista vaikutuksista ja vaikuttaa Suomen hallitukseen, jotta se pyrkisi osaltaan muuttamaan kansainvälistä kauppajärjestelmää oikeudenmukaisemmaksi.

Lisäksi on tärkeää, että jokainen omassa elämässään boikotoi huumeita, seminaarissa muistutettiin.

---------------------------------------------------

HuumeBoikotti on vuonna 2001 alkunsa saanut eri kansalaisjärjestöjen hanke, jonka ideana on tuoda uusi näkökulma huumekeskusteluun: huumeiden tuotantoon ja kauppaan liittyvät ongelmat ja epäoikeudenmukaisuus. Tavoitteena on tiedottaa ja keskustella, sekä tukea huumekasvien viljelijöille vaihtoehtoisia toimeentulotapoja.

Kampanja luovutti 3. joulukuuta 2003 ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäelle 2622 nimeä sisältävän vetoomuksen kehitysyhteistyömäärärahojen noston ja vaihtoehtoisten menetelmien puolesta sekä väkivaltaista huumesotaa vastaan.

Kampanjaa voi tukea mm. ostamalla Amazonin sademetsän punamustia Wayruro-siemeniä pieninä koruina tai sellaisenaan. HuumeBoikotti-kampanja lahjoittaa tuoton kokonaisuudessaan Perun q'erojen ja muiden alkuperäiskansojen arvokkaiden perinteiden tukemiseen. Esimerkiksi Q'erot elävät perinteisesti käyttäen siementä sekä kokan lehteä jokapäiväisessä elämässään ja rituaaleissaan.

Lisätietoja HuumeBoikotista kampanjan sivuilta.