Ylikansoitetut rohingya-pakolaisten leirit Bangladeshissa ovat lapsille turvattomia paikkoja. Lapset kertovat pelkäävänsä muun muassa metsässä väijyviä väkivaltaisia miehiä, yön pimeydessä vaanivia ihmiskauppiaita sekä villieläimiä, käy ilmi kansainvälisten avustusjärjestöjen tuoreesta raportista.

Helmikuun lopulla tuli kuluneeksi puoli vuotta siitä, kun Myanmarin rohingyat ryhtyivät pakenemaan kotimaansa väkivaltaa Bangladeshin Cox’s Bazarin alueelle. Bangladeshiin on paennut yhteensä noin 688 000 ihmistä, jotka elävät kurjissa oloissa enemmän tai vähemmän virallisilla leireillä. Puolet pakolaisista on lapsia.

Leireillä avustustyötä tekevät Pelastakaa Lapset, World Vision ja Plan International haastattelivat 200:aa eri-ikäistä lasta ja 40:tä äitiä, joista suurin osa oli pakolaisia ja pienempi osa alueen muita asukkaita.

Lapset kertoivat jo kotimatkalla kokeneensa järkyttäviä asioita, kun heidän perheenjäseniään tapettiin tai heidän kotinsa poltettiin maan tasalle. Perillä uhkana ovat väkivalta, lapsityö, lapsiavioliitot sekä seksuaalinen hyväksikäyttö.

Lapset listasivat kolmeksi tärkeimmäksi huolenaiheekseen polttopuun keräämisen, heikot asumisolot sekä koulutuksen puutteet.

”Kukaan ei pidä polttopuun keräämisestä. Kerran yksi tyttö raiskattiin, kun hän oli keräämässä polttopuita yöllä”, eräs tyttö kertoi.

Tytöt kertoivat myös pelkäävänsä vessojen käyttöä häirintäuhan takia. Monet lapset kertoivat pysyttelevänsä mieluiten kotona ja kulkevansa ryhmissä, jos heidän on poistuttava kotoaan, sillä he pelkäävät ihmiskauppiaita. Leireillä on tähän mennessä vahvistettu ainakin 32 lapsikauppatapausta, mutta avustustyöntekijät pelkäävät, että todellinen luku on paljon suurempi, Pelastakaa Lapset kertoo.

Järjestöjen mukaan leirien turvallisuutta voitaisiin lisätä muun muassa paremmalla valaistuksella, lisäämällä lapsille turvallisia tiloja ja opiskelumahdollisuuksia sekä kiinnittämällä enemmän huomiota tyttöjen ja naisten turvallisuuteen esimerkiksi avustustarvikkeiden jakelussa.

Rohingyat ovat Myanmarissa pitkään syrjitty etninen vähemmistö, joilla ei ole maan kansalaisuutta. Väkivaltaisuudet heidän asuttamassaan Rakhinen osavaltiossa kärjistyivät viime vuoden elokuun lopulla sen jälkeen, kun rohingyojen vapautusjärjestö oli hyökkäillyt armeijaa vastaan. Armeija aloitti puhdistuksen, jossa on tapettu, raiskattu ja kidutettu rohingyoja ja poltettu heidän kotejaan.