Ihmisoikeudet.net on virtuaalinen oppikirja ihmisoikeuksista

YK: n ihmisoikeuskasvatuksen vuosikymmen (1995 – 2004) on päättymässä. Vuosikymmen sai alkusysäyksensä maailman ihmisoikeuskonferenssista vuonna 1993. Ihmisoikeusonferenssin julkilausumassa todetaan ihmisoikeuskasvatuksen olevan avain vakaaseen ja rauhanomaiseen maailmaan, jossa kaikkien oikeudet voivat toteutua. Konferenssin toimintaohjelmassa vaaditaan valtioita sisällyttämään ihmisoikeuskasvatus perusopetukseen, ja korostetaan julkisen tiedonvälityksen tärkeää roolia ihmisoikeuskasvatuksen tukemisessa.

YK:n ihmisoikeuskasvatuksen vuosikymmenen lähestyessä loppuaan maailmalla valmistaudutaan YK:n tietoyhteiskuntahuippukokoukseen. Kun Suomi ei toistaiseksi ole toteuttanut sitoumustaan ihmisoikeuskasvatuksen kansallisen toimintaohjelman laatimisesta, ovat suomalaiset ihmisoikeusjärjestöt tarttuneet uuden teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin. Suomen YK-liiton, Amnestyn Suomen osaston ja Ihmisoikeusliiton yhteisenä hankkeena on valmisteilla virtuaalinen oppikirja ihmisoikeuksista yläaste- ja lukioikäisille. Kattavan tietopaketin ihmisoikeuksista tarjoava ihmisoikeudet.net avautuu tammikuussa 2004.

Vuonna 1993 tietoyhteiskunta ei kuulunut kahvipöytäkeskustelujen sanastoon, ja internet oli harvojen ja valittujen ihmemaa. Kymmenen vuotta myöhemmin maailma valmistautuu joulukuun 2003 tietoyhteiskuntahuippukokoukseen (WSIS). Huippukokouksen tavoitteena on löytää tapoja, joilla tieto ja teknologia saadaan palvelemaan kaikkien ihmisten kehitystä.

Yhtenä keinona nähdään internetin ulottaminen jokaiseen maailman kylään vuoteen 2010 mennessä. Teknologia ei kuitenkaan ole itseisarvo vaan väline, jota tärkeämpiä tavoitteita ovat tietoyhteiskunnan jäsenten tasavertainen oikeus saada ja tuottaa tietoa, sekä hyötyä yhteiskunnan kehityksestä.

Mitä yhteistä näillä kahdella maailmankonferenssilla on toistensa kanssa? YK: n entisen ihmisoikeusvaltuutetun Mary Robinsonin mukaan kehityksen päämäärä on tila, jossa kaikkien ihmisten kaikki ihmisoikeudet on turvattu. Siihen on vielä matkaa, samoin kuin maailmanlaajuiseen tietoyhteiskuntaan, jonka Suomen ja EU: n kannan mukaan tulisi perustua YK:n ihmisoikeusjulistuksen arvoille. Kumpaankin kuljetaan samaa tietä – koulutuksen ja vapaan tiedonvälityksen kautta.

Ihmisoikeuksien paras turva ovat omista ja muiden oikeuksista tietoiset opettajat, poliisit, lakimiehet ja kadunmiehet. Tietoyhteiskunta puolestaan rakentuu aktiivisista kansalaisista, jotka ovat koulutuksen avulla saaneet tarpeelliset tiedot, taidot ja välineet osallistua kaikkien oikeuksia kunnioittavan kehityksen edistämiseen paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Siksi ihmisoikeuskasvatus on avain myös tietoyhteiskuntaan.

Tietoteknologia avaa portin ihmisoikeuksiin

Suomi ei sitoumuksestaan huolimatta ole vielä tehnyt kansallista toimintaohjelmaa ihmisoikeuskasvatuksen sisällyttämisestä koulujen opetussuunnitelmiin. Ihmisoikeuskasvatuksen vuosikymmenen pian päättyessä suomalaiset ihmisoikeusjärjestöt ovat yhdistäneet voimansa, ja tarttuneet internetin suomiin mahdollisuuksiin ihmisoikeuskasvatuksen edistämisessä.

Valmisteilla on ihmisoikeudet.net – virtuaalinen oppikirja ihmisoikeuksista lukioiden, ammattikoulujen ja peruskoulun yläasteen oppilaiden ja opettajien käyttöön. Sivusto tarjoaa kattavan tietopaketin ihmisoikeuksista Suomessa ja maailmalla, ja antaa vinkkejä ihmisoikeuskasvatuksen sisällyttämisestä niin koulujen opetussuunnitelmiin kuin jokapäiväiseen elämäänkin.

Juuri ihmisoikeuskasvatuksen arkipäivään tuominen onkin sekä tietoyhteiskunnan tarjoama mahdollisuus, että edellytys kaikkien oikeuksia edistävän tietoyhteiskunnan kehittymiselle. Uusi teknologia ja vapaan tiedonvälityksen leviäminen on tuonut maailman kaukaistenkin kolkkien uutiset elämäämme uudella tavalla, ja vienyt meitä harppauksen lähemmäksi visiota maailmasta jossa ihmisoikeuksien loukkaus yhtäällä tunnetaan kaikkialla. Monet ovat uutisten rinnalla seuranneet esimerkiksi Lähi-idän tilannetta yksittäisten kansalaisten verkossa pitämien päiväkirjojen avulla. Tavallisen ihmisen arkipäivän avaaman näkökulman avulla konfliktit ja niissä vaaraan joutuvat hmisoikeudet muuttuvat käsinkosketeltaviksi. Ja niin sen tulisi ollakin – ihmisoikeudet kuuluvat yksittäisille ihmisille, ja yksittäisten ihmiskohtaloiden ymmärtäminen muistuttaa oikeuksien turvaamisen tarpeesta tehokkaimmin.

Kirjoittaja toimii Ihmisoikeudet.net hankkeen koordinaattorina. Ihmisoikeudet.net on Ihmisoikeusliiton, Amnestyn Suomen osaston ja Suomen YK-liiton yhteinen hanke. Sekä yksittäiset ihmisoikeustapaukset, että niiden ymmärtämiseen tarvittavat taustat, käsitteet, lait ja keinot löytyvät tammikuusta 2004 alkaen osoitteesta www.ihmisoikeudet.net.