Ihmisoikeuksien asema horjuu Euroopassakin, sanoo Suomessa vieraillut asiantuntija – ”ihmisoikeussitoumukset esitetään taakkana”

Arvovaltainen ihmisoikeusjärjestö Norjan Helsinki-komitea vietti viime syksynä 40-vuotisjuhliaan. Se perustettiin aikoinaan tukemaan Neuvostoliiton ihmisoikeusaktivisteja, mutta nyt sen haasteet ovat monella tapaa samoja kuin 1970- ja 1980-luvuillakin, sanoo järjestön pääsihteeri Bjørn Engesland.

”Ihmisoikeusrikkomusten määrä on lisääntynyt, ja samalla monet valtiot ovat ryhtyneet vastustamaan ihmisoikeuksia periaatteellisesti. Ihmisoikeuksien kansainvälistä roolia vastaan hyökätään ja niitä kuvaillaan jonakin, joka on länsimaiden intresseissä”, hän sanoo.

Engesland vieraili toukokuussa Suomessa Ihmisoikeusliiton vieraana. Hänen edustamansa Helsinki-komitea on saanut nimensä vuoden 1975 Etyk-kokouksen päätösasiakirjaan, jossa sitouduttiin ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Nykyisin järjestö seuraa muun muassa Euroopan, Keski-Aasian, Pohjois-Amerikan ja entisen Neuvostoliiton maiden ihmisoikeustilannetta sekä myös Norjaa. Engesland on huolissaan etenkin Puolan, Turkin, Unkarin ja Venäjän viimeaikaisesta kehityksestä.

”Venäjä rikkoo ihmisoikeuksia omassa maassaan mutta yrittää hyökätä ihmisoikeuksia vastaan myös kansainvälisesti, arvojärjestelmänä, esimerkiksi Euroopan neuvostossa. Kyse ei ole vain Venäjästä, vaan samaa nähdään myös muissa maissa”, hän toteaa.

Sama on havaittu monissa raporteissa ja selvityksissä viime vuosina ympäri maailman eikä esimerkkejä puutu myöskään Euroopasta ja sen lähialueilta. Esimerkiksi Puolassa on yritetty kaventaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Turkki panee hallintoa vastustavia vankilaan. Unkarissa rajoitetaan kansalaisjärjestöjen toimintaa ja maahanmuuttajien oikeuksia, ja pääministeri Viktor Orbanin tavoitteena on tehdä maastaan ”epäliberaali demokratia”.

Pohjimmiltaan kyse on Engeslandin mukaan vallasta.

”Kyse on oman etuoikeutetun aseman suojelemisesta, vallassa pysymisestä ja omien intressien suojelusta. Argumentit ovat ideologisia, ja tästä on tehty arvotaistelu lännen ja oman yhteiskunnan välillä.”

Skandinavia ei onnela

Ongelmat ovat kärjistyneet Euroopan itäosissa, mutta myös Skandinavian maissa on Engeslandin mielestä syytä pysyä valppaana ja haastaa johtajat.

”Omatkin poliitikkomme puhuvat tavalla, jotka viittaavat siihen, etteivät he ota ihmisoikeuksia yhtä vakavasti kuin pitäisi. Ihmisoikeussitoumukset esitetään taakkana, joka rajoittaa kykyä tehdä nopeita poliittisia päätöksiä.”

Engesland ei halua ottaa kantaa Suomen tilanteeseen, mutta hänen mukaansa Norjassa vuoden 2015 pakolaiskriisin seurauksena poliitikot yrittivät paniikkiratkaisuna perua maan kansainvälisiä sitoumuksia pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden suojelemisesta.

Hänen mielestään Norjan, Suomen ja muiden Pohjoismaiden pitäisi haastaa omat hallituksensa, jotta ne jatkaisivat ihmisoikeuksien puolesta puhumista.

”Hallitusten pitäisi olla suorasanaisempia sen suhteen, mitä muissa maissa tapahtuu. Pelkkä kritiikki ei riitä, vaan on keskusteltava haasteista ja yrittää ratkaista ne tavalla, jotka kunnioittavat ihmisoikeusvelvoitteita.”