Ihmisoikeusaktivistien murhat edelleen selvittämättä Meksikossa

Vuosi sitten Meksikossa surmansa saaneen ihmisoikeusaktivisti Jyri Jaakkolan murhatutkimukset ovat edenneet hitaasti. Jaakkolan mukana kohtalokkaalla matkalla ollut Meri Mononen-Matias on huolissaan siitä, etteivät ihmisoikeusongelmat tunnu kiinnostavan maan viranomaisia.

Mononen-Matias uskoo, etteivät murhatutkimukset etene eikä ihmisoikeustilanne muutenkaan parane Meksikossa, ellei ulkomaailma puutu tilanteeseen.

"Meksikosta puuttuu poliittinen tahto, eikä painostus sisältäpäin auta. Painostus Euroopan taholta ei ole ollut riittävän kovaa", hän toteaa.

Suomen Rauhanliiton Meksiko-koordinaattorina toimiva Mononen-Matias oli viime vuoden huhtikuussa mukana Meksikon Oaxacan osavaltiossa, kun ulkomaisista ja paikallisista aktivisteista koostuva saattue lähti keräämään tietoa pitkään väkivallasta kärsineen San Juan Copalan autonomisen kunnan ihmisoikeusloukkauksista.

Saattue joutui kuitenkin puolisotilaallisten Ubisort-joukkojen väijytykseen. Joukot ampuivat mukana olleen suomalaisen Uusi Tuuli ry:n ihmisoikeusaktivistin Jyri Jaakkolan sekä meksikolaisen Cactus-järjestön johtajan Bety Cariñon. Muut selvisivät hengissä, mutta useita loukkaantui.

Suomi ja EU ovat painostaneet Meksikoa tutkimaan murhat, mutta edistys on ollut hidasta. Oaxacan viranomaiset eivät suostuneet tapaamaan maassa viime kesänä vieraillutta europarlamentaarikko Satu Hassia eikä Oaxacan kuvernööri Ulises Ruiz suostunut myöntämään, että murhia oli edes tapahtunut.

"Tutkinta on kyllä käynnissä ja epäiltyjäkin on löytynyt. Ihmisoikeudet on kuitenkin jätetty pois ja murhia tutkitaan tavallisina rikoksina", Mononen-Matias kuvailee tilannetta.

On yleisesti tiedossa, että Meksikossa vaikutusvaltainen PRI-puolue tukee murhiin syyllistyneitä Ubisort-joukkoja. Silti murhatutkimuksissa on Mononen-Matiaksen mukaan keskitytty enemmän esimerkiksi siihen, rikkoivatko ulkomaiset aktivistit Meksikon lakia puuttumalla maan poliittiseen tilanteeseen.

Intiaanien ahdinko jatkuu

Samaan aikaan kun murhatutkimukset takkuilevat, tilanne on vain pahentunut San Juan Copalassa, jonka asukkaita aktivistien oli tarkoitus auttaa.

"San Juan Copalan tilanteesta ei ole tarkkaa tietoa. Syksyllä Ubisort tyhjensi koko alueen ja viimeisetkin asukkaat lähtivät pakoon", Mononen-Matias kertoo.

San Juan Copala julistautui itsenäiseksi vuonna 2007 kyllästyttyään aluetta riivaavaan väkivaltaan. Se ei sopinut Ubisort-joukoille, jotka alkoivat piirittää aluetta vuonna 2009.

Mononen-Matias uskoo, että pohjimmiltaan väkivallan jatkumisessa on kyse luonnonvaroista - San Juan Copalasta on löydetty esimerkiksi mineraaleja, joihin on helppo päästä käsiksi, kun asukkaat on ajettu kodeistaan.

Kaava on sama muuallakin Meksikossa: alkuperäiskansat elävät luonnonvaroiltaan rikkailla alueilla eivätkä heidän itsenäistymispyrkimyksensä miellytä valtaapitäviä. Eripuran kylväminen on helppo tapa kontrolloida luonnonvaroja.

Näin on käynyt myös San Juan Copalassa, jossa triquit ovat taistelleet keskenään vuosikymmeniä. PRI-puolueen tukemien Ubisort-joukkojen sotkeutuminen tilanteeseen on vain pahentanut väkivaltaa.

EU:n toimittava

Mononen-Matias ei usko, että Meksikon ihmisoikeustilanne paranee lähivuosina. Etenkin ihmisoikeuspuolustajiin kohdistuva väkivalta on viime vuosina vain lisääntynyt.

Myös esimerkiksi ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan Meksikossa vain harvat ihmisoikeuspuolustajiin kohdistuvista rikkomuksista tutkitaan tehokkaasti tai käsitellään oikeudessa.

Mononen-Matias kohdistaa toiveensa EU:hun.

"EU:lla on velvollisuus toimia ihmisoikeuspuolustajien suojelemiseksi. Esimerkiksi sanktiot voisivat olla ratkaisu", hän sanoo.

Jyri Jaakkolan ja Bety Cariñon kuoleman vuosipäivänä 27.4.2011 järjestetään mielenosoituksia useissa kaupungeissa ympäri Suomen. Jaakkolan muistoksi julkaistaan myös kirja Alternatives to Economy, joka etsii oikeudenmukaisempia vaihtoehtoja nykyiselle maailmantaloudelle.