Ihmisoikeusneuvoston perustaminen vahvistaa YK:n ihmisoikeusjärjestelmää

YK:n yleiskokous hyväksyi 15.3.2006 päätöslauselman ihmisoikeusneuvoston perustamisesta valtavalla äänten enemmistöllä. Neuvoston perustaminen mahdollistaa ihmisoikeuksien nostamisen yhdeksi YK-järjestelmän peruspilareista, sekä tasapuolisemman ja vahvemman ihmisoikeuksien valvontajärjestelmän luomisen.

Ihmisoikeusneuvosto tulee korvaamaan 60 vuotta toimineen YK:n ihmisoikeustoimikunnan. Toimikunnan uskottavuutta ovat nakertaneet erityisesti ihmisoikeuskysymysten poliittisin perustein valikoitunut tarkastelu, sekä ihmisoikeuksia loukkaavien valtioiden mahdollisuus toimia ihmisoikeustoimikunnan jäseninä.

Uuden neuvoston toivotaan sekä säilyttävän olemassa olevat hyvät käytännöt, kuten vahvan erityisraportoijien järjestelmän ja kansalaisjärjestöjen osallistumisoikeuden, että tuovan muutoksen nykyisen järjestelmän heikkouksiin.

Mitä muutoksia ihmisoikeusneuvosto tuo?

Ihmisoikeusneuvoston perustavan päätöslauselman mukaisesti uusi neuvosto on YK:n pysyvä elin, joka raportoi toiminnastaan suoraan YK:n yleiskokoukselle. Ihmisoikeusneuvosto tulee kokoontumaan vähintään kymmenen viikkoa vuodessa vähintään kolmessa eri istunnossa, mikä on selkeä parannus ihmisoikeustoimikunnan vuosittaiseen kuuden viikon istuntoon ja mahdollistaa ihmisoikeuksien ympärivuotisen valvonnan. Valvontaa ja kriisitilanteisiin puuttumista vahvistaa lisäksi neuvoston mahdollisuus kutsua koolle hätäistuntoja.

Eri valtioiden ihmisoikeustilanteiden seurantaa ja tarkastelun tasapuolisuutta parantaa uusi yleismaailmallinen seurantamekanismi, ”universal periodic review”. Kaikkien YK:n jäsenvaltioiden ihmisoikeustilanne käsitellään vuorollaan, ja ensimmäisinä tarkasteluun tulevat ihmisoikeusneuvoston kulloisetkin jäsenmaat.

Yleismaailmallisen mekanismin toivotaan ohjaavan valvontaa pois poliittisin perustein neuvotelluista maapäätöslauselmista ja mahdollistavan puuttumisen myös tilanteisiin joiden tarkastelu on aiemmin estetty poliittisin keinoin. Sekä yleismaailmallinen seurantamekanismi että useat muut ihmisoikeusneuvoston toiminnot pyrkivät lisäksi korostamaan YK-järjestelmän yhteistoimintaa hallitusten kanssa ihmisoikeuksien suojelemiseksi ja edistämiseksi valtioiden tuomitsemisen sijaan.

Ihmisoikeusneuvostoon tulee 47 jäsentä, jotka yleiskokous valitsee kolmivuotiskaudeksi kerrallaan. Paikkojen maantieteellinen tasapainotus nykyistä valtiomäärää vastaaviksi tarkoittaa muutamia lisäpaikkoja Afrikan, Aasian ja Itä-Euroopan ryhmille, kun taas latinalaisen Amerikan sekä Länsi-Euroopan ja muiden ryhmä, johon Suomikin kuuluu, menettävät muutamia paikkoja.

Jäsenyydelle asetettujen kriteerien toivotaan kuitenkin muodostuvan maantieteellistä jakaumaa tärkeämmiksi. Kriteerien tarkoituksena on varmistaa että neuvostoon valitaan vain valtioita, jotka todella ovat sitoutuneita ihmisoikeuksien edistämiseen ja toimintaan täydessä yhteistyössä YK:n valvontamekanismin kanssa. Muutoksena aiempaan yleiskokous voi myös erottaa ihmisoikeusneuvoston jäsenyydestä valtion, joka syyllistyy vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.

Ensimmäinen toimintavuosi näyttää suunnan

Mainitut muutokset antavat mahdollisuuden ihmisoikeuksien valvontajärjestelmän merkittävään vahvistamiseen. Ihmisoikeusneuvoston perustava päätöslauselma jättää kuitenkin useita oleellisia asioita päätettäväksi neuvoston ensimmäisen toimintavuoden aikana. Näistä päätöksistä sekä uudenlaisen toimintakulttuurin luomisesta neuvoston alkutaipaleella riippuu se, kuinka hyvin tämä mahdollisuus käytetään hyväksi.

Erityisen tärkeää tulee olemaan valvontajärjestelmän kivijalan, itsenäisten erityisraportoijien ja työryhmien säilyttäminen. Erityisraportoijat ja työryhmät siirtyvät päätöslauselman mukaisesti kokonaisuudessaan ihmisoikeustoimikunnalta uudelle neuvostolle, jonka tehtävänä on arvioida ja tarvittaessa uudistaa niitä.

Tarvitaan paljon poliittista tahtoa ja toimintaa, jottei järjestelmän uudistaminen pääse heikentämään sitä. Toivottavaa olisi myös, että päätöslauselman neuvoston jäsenille asettama velvoite ”toimia täydessä yhteistyössä ihmisoikeusneuvoston kanssa” ulotettaisiin koskemaan myös yhteistyötä erityisraportoijien kanssa.

Neuvoston työjärjestyksestä, asialistasta ja toimintakäytännöistä tullaan neuvottelemaan ja päättämään lähitulevaisuudessa. Kansalaisjärjestöillä ja ihmisoikeuspuolustajilla on ollut oikeus osallistua ihmisoikeustoimikunnan toimintaan. Tämä oikeus niillä on myös uuden ihmisoikeusneuvoston kohdalla, mutta kuinka vahvaksi niiden rooli ja asema muodostuu jää nähtäväksi. Aika toimia parhaan mahdollisen järjestelmän luomiseksi on nyt.

Lue myös Jane Anttilan 27.3. julkaistu artikkeli: YK:n ihmisoikeusneuvosto - saako keisari uudet vaatteet