Ilmastoälykäs maanviljelys pelastaa nälältä – Jalostus saa kasvit sietämään uusia olosuhteita

Kun ilmasto muuttuu ja viljelysmaa köyhtyy, ”ilmastoälykkään” maanviljelyksen suosio maailmalla kasvaa. Ihmiskunnan enemmistön uhan alle joutunutta ruokaturvaa voidaan parantaa jalostamalla kasveista uusia, muuttuviin olosuhteisiin sopeutuvia lajikkeita.

Kahdeksankymmentä prosenttia maailman köyhistä elää maanviljelyksen varassa maissa, joihin ilmastonmuutos iskee rajuimmin, ja nälkäisten määrä on jo nyt jälleen kasvussa. Arvellaan, että ruokatuotantoa pitäisi kasvattaa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jos haluttaisiin ruokkia kaikki maailman ihmiset.

Papujen pelastajat

Pavut ovat Afrikan eniten kulutettuja ja laajimmin viljeltyjä kasviksia. Niitä viljellään yli kuudella miljoonalla hehtaarilla. Eniten niitä kulutetaan Itä-Afrikassa, jossa henkeä kohti syödään 50–60 kiloa papuja vuodessa.

Ilmaston muuttumisen seurauksena tavallisten papujen satojen ja ravintoarvojen odotetaan jyrkästi laskevan vuosisadan puoliväliin mennessä. Tämä yhdistettynä kaupungistuvan väestön muuttuviin kulutustottumuksiin tietäisi papujen kasvattajille kasvavia ongelmia, elleivät kasvinjalostajat kehittelisi uusia lajikkeita.

”Me olemme toteuttaneet ennaltaehkäisevää jalostusta. Tiedämme, että ilmasto muuttuu ja ihmisten tarpeet muuttuvat”, papujen viljelijä Clare Mugisha Mukankusi selittää.

”Kun sateisuus vähenee, kuivuutta huonosti sietäviä vanhoja lajikkeita ei enää kannata viljellä. Uudet, kestävämmät lajikkeet ovat saaneet aikaan täydellisen muutoksen ja tuoneet enemmän papuja ruokapöytiin sekä markkinoille ja näin lisänneet viljelijöiden tuloja”, papujen kasvattaja Rowland Chirwa sanoo.

Kotitarpeista markkinahyödykkeiksi

Chirwa kuuluu Yleisafrikkalaiseen papututkimusliittoon (Pabra), joka on kolmenkymmenen papuja tuottavan Afrikan maan yhteenliittymä. Pabran puitteissa kehitellyt uudet lajikkeet ovat muuttaneet pavut kotitarvekasveista nykyaikaisiksi markkinahyödykkeiksi.

Ruandassa parannellut papulajikkeet ovat jo kasvattaneet satoja 53 prosentilla ja viljelijöiden tuloja neljälläkymmenellä eurolla vuodessa. Lisäksi vaille ruokaturvaa jäävien perheiden määrä olisi 16 prosenttia suurempi ilman näitä uuspapuja.

Pabraa koordinoiva Trooppisen maatalouden kansainvälinen keskus myös auttoi kehittämään kuivuutta sietävän papulajikkeen, jota toimitettiin eteläsudanilaisille pakolaisille. Se vähensi pakolaisten riippuvuutta ruoka-avusta ja paransi heidän omavaraisuuttaan.

Yhteistyötä yrittäjien kanssa

Kestävää maataloutta edistävä Syngenta-säätiö on yhteistyössä Bernin yliopiston kanssa kehitellyt paranneltua versiota teff-heinästä. Teff-heinä on Etiopian tärkeimpiä viljoja. Sen siemenissä on runsaasti proteiinia, ja kasvi on hyvin sopeutunut kuivuuteen. Jalostamattomassa muodossaan se kuitenkin antaa niukasti satoa eikä pitemmän päälle pysty ruokkimaan Etiopian kasvavaa väestöä.

Syngenta-säätiön vanhempi tieteellinen neuvonantaja Vivienne Anthony korostaa koulutuksen merkitystä. Syngenta-säätiö sekä Australian kansainvälisen maatalouden keskus ja Crawford-rahasto tekevät läheistä yhteistyötä Afrikan satoparannuskeskuksen kanssa Ghanassa, Etelä-Afrikassa, Keniassa ja Ugandassa, jotta paikalliset tutkijat voisivat ottaa ohjat käsiinsä.

”Tiedeyhteisön pitää luoda yhteyksiä yrittäjiin ja ihmisiin, jotka investoivat tulevaisuuteen Afrikassa. Heidän pitää työskennellä yhdessä liike-elämän kanssa satojen parantamiseksi, mutta myös työpaikkojen ja markkinoiden luomiseksi”, Vivienne Anthony sanoo.

”Uuden kasvilajikkeen suunnittelu ei eroa minkä tahansa kauppatavaran suunnittelusta. Pitää ymmärtää markkinoita ja niitä, jotka haluavat kasvattaa sitä”, Anthony toteaa. ”Nyt meillä on jalostajien yhteisö, joka yrittää tehdä niin.”