(IPS) -- Viime kesäkuussa Nursing Beheran yhdentoista kuukauden ikäinen poika sai palovammoja jalkoihinsa, kun kiehuvaa vettä kaatui hänen päälleen. Beheran kotikaupunki Bhubaneswar tuskaili tuolloin yli 40 asteen helteessä, kuten yli puolet koko Intiasta.

Perhe asuu yhden huoneen aaltopeltimajassa, jossa palovammojaan valittava lapsi makasi tuskissaan eikä kolmeen päivään syönyt tai nukkunut. Haavat eivät umpeutuneet.

”Majamme on kesäisin kuin pätsi, tuuletin vain pyörittää kuumaa ilmaa. Kolmen päivän ajan istuin poikani vierellä, jäin pois töistä ja pohdin pääni puhki, miten lievittää hänen tuskiaan edes vähän”, päivä kerrallaan maksun saavana lihanleikkaajana työskentelevä Behera kertoo.

Sitten hän keksi ostaa valtavan, ihmisen kokoisen jääkimpaleen. Hän kärräsi sen majaan ja käänsi tuulettimen puhaltamaan viileää ilmaa pojan suuntaan. Vasta tämän jälkeen pojan palovammojen päälle kasvoi rupi.

Tapaturma tuli kalliiksi. Töistä poissaolo ja jään hankkiminen maksoi Beheralle viidentoista päivän palkan.

Kun lämpö nousee, tuottavuus laskee

Beheran kohtalo ei ole mikään yksittäistapaus. McKinsey Global Instituten (MGI) tammikuussa julkaistu raportti arvioi, että äärimmäisen kuumuuden aiheuttama työn tuottavuuden lasku voi maksaa Intialle 2,5–4,5 prosenttia maan bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

Useimpien kehittyvien maiden tavoin Intia pitkälti nojautuu ruumiilliseen työhön. Raportin mukaan kuumuudelle altistava työ tuottaa noin puolet Intian bruttokansantuotteesta. Jopa 75 prosenttia työvoimasta on rakennuksilla tai maataloudessa töissä, joissa työntekijät altistuvat korkeille ulkolämpötiloille.

Sitä mukaa kun lämpö ja kosteus lisääntyvät, ulkotyön tuottavuus laskee, sillä työläisten täytyy pitää useampia ja pitempiä taukoja välttääkseen lämpöhalvauksen. Lisäksi he uupuvat helpommin, sillä välttääkseen ylikuumenemisen ruumis alkaa itse rajoittaa toimintakykyään.

”Vuoteen 2050 mennessä odotetaan joidenkin Intian osien olevan niin intensiivisen lämpö- ja kosteusrasituksen alla, että ulkona työskentely ei käytännössä ole mahdollista lähes 30 prosenttina valoisasta ajasta”, MGI:n tutkija ja yksi raportin kirjoittajista Mekala Krishnan sanoo.

”Arvioimme, että vuoteen 2030 mennessä menetettyjen tuntien määrä kasvaa 15 prosenttia. Yhteenlaskettuna se vastaa neljää ylimääräistä viikkoa, jolloin työt seisovat helteen vuoksi”, Krishnan selittää.

Kun ulkotyöläiset ympäri Intiaa työskentelevät neljä viikkoa vähemmän, vaikutus alkaa jo näkyä bruttokansantuotteessakin.

Tuhoisa kehityssuunta

”Ennätyksiä rikkovat lämpötilat vuosi vuoden perään asettavat ulkotyöläiset ilmastonmuutoksen eturintamaan. Rakennuksilla, ulkosalla ja epävirallisissa töissä työskentelevät ovat erityisen suojattomia äärisäiden vaikutuksille”, newyorkilaisen ympäristöjärjestö Natural Defense Councilin Intia-ohjelman johtaja Anjali Jaiswal toteaa.

Kun rakennustyöläisiä vuoden 2015 tappavien helleaaltojen jälkeen haastateltiin, he raportoivat muun muassa seuraavanlaisia vaikutuksia: uupumus, sekavuus, pahoinvointi, ruokahaluttomuus, näköhäiriöt, ärtymys, arvostelukyvyn häiriintyminen ja pyörtyily.

Rakennustyöläiset eivät vaikutusten rajuudesta huolimatta raportoineet niistä esimiehilleen. He joko ymmärsivät kärsimyksensä työhön kuuluvina tai pelkäsivät työnantajan kielteistä reaktiota. Jos jää pois töistä, menettää palkkansa.

Helleaaltojen kehityssuunta Intiassa on ollut tuhoisa. Vuonna 1970 tilastoitiin 44 helleaaltoa, mutta 2018 niitä oli 484. Ajanjakson huippuvuonna 2017 helle paahtoi maata 524 aaltona. Vuoden 2015 eräs helleaalto vaati 2081 kuolonuhria, eniten sitten vuoden 1970. Sen jälkeen helleaallot luokiteltiin tulvien ja maanjäristysten kanssa samaan valtakunnallisten katastrofien kategoriaan.

Intia saattaakin olla maailman ensimmäisiä maita, joiden helleaallot ylittävät sen rajan, jonka tuolla puolen tervekään ihminen ei selviä hengissä – ellei merkittävään hiilipäästöjen vähennykseen tai muihin sopeutumistoimiin ryhdytä.