(IPS) -- ”Naisten muutenkin liian suuri työtaakka moninkertaistuu katastrofin sattuessa. Heidän on huolehdittava lapsista ja vanhuksista sekä keksittävä ratkaisut ruuan ja veden puutteeseen”, kuubalainen ympäristöaktivisti Angela Corvea summaa.

Meribiologi Corvea, 69, perusti 15 vuotta sitten Acualina-ympäristöliikkeen Havannan kupeessa sijaitsevaan Playan kuntaan. Mereen laskeva joki tuo seudulle saasteita, ja yltyvien myrskyjen aikaan merivesi nousee alaville rannoille.

Acualina jakaa tietoa ympäristöriskeistä ja keinoista niiden välttämiseksi. Valistus on suunnattu erityisesti lapsille, mutta se tavoittaa myös aikuisia. Vaikutus on levinnyt laajalle ja tuonut Corvealle kansainvälisiä palkintoja.

Hän on erityisen huolissaan naisten jaksamisesta lämpenevän ilmaston ja voimistuvien sääilmiöiden keskellä. ”Kuudes aistimme pakottaa meidät toimimaan ja uuvuttamaan itsemme pahemmin kuin miehet. Miehillä on työtaakkansa, mutta niin on myös naisilla, ja sen päälle tulee vastuu hoivaamisesta.”

Köyhyys naisistuu poikkeusoloissa

Tiede- ja ympäristökysymyksiin erikoistunut toimittaja Iramis Alonso muistuttaa, että naisten hoivaroolilla on katastrofien yhteydessä myös taloudellisia vaikutuksia.

”Myrskyn tai muun katastrofin jälkeen naisten työhön paluu viivästyy yleensä enemmän kuin miesten siitä riippuen, miten päiväkodit ja muut palvelut saadaan uudelleen käyntiin.”

”Työssä, kotona ja kaikkialla, missä miesvaltainen machokulttuuri vallitsee, naisten asema on heikko ja katastrofit pahentavat tilannetta”, sosiologi Reina Fleitas vahvistaa.

Hän perää tasa-arvonäkökulmaa katastrofien hallintaan. ”Ei ole haluttu myöntää, että köyhyys naisistuu poikkeustilanteissa. Kurjuudessa elävien naisten määrä ei kasva, mutta heidän köyhyytensä syvenee entisestään.”

Ympäristökasvattaja Juan Francisco Santos katsoo, että kun Kuuban naisten valtaenemmistö tekee normaalisti kaksinkertaista työpäivää, katastrofin aikana se muuttuu kolminkertaiseksi. ”Naisten on aina pystyttävä taikomaan ruokaa pöytään.”

Yhä useammat naiset ovat yksinhuoltajia, ja väestön vanhetessa heidän hoivattavakseen tulevat lasten ohella perheen vanhukset.

Myrskyt riepottelevat

Tilastojen mukaan Kuuban valtion palkollisista on naisia 46 prosenttia ja yksityisellä sektorilla heidän osuutensa on 17 prosenttia. Yliopisto-opiskelijoista on naisia 62 prosenttia, valmistuneista 58 ja tutkijoista 47 prosenttia.

Kuuban hallituksen 25 ministeristä on naisia 9 ja parlamentin 612 jäsenestä 299.

Kuuban keskilämpötila on noussut viime vuosisadan puolivälistä 0,9 astetta. Vuodesta 2001 lähtien saarivaltio on joutunut kymmenen voimakkaan hurrikaanin riepotteluun, mille ei löydy vertaa historiasta.

Kuivuuskaudet ovat lisääntyneet vuoden 1960 jälkeen, ja merenpinta on noussut 6,77 senttimetriä.  Ennusteiden mukaan nousu voi yltää 27 senttiin vuonna 2050 ja 85 senttiin vuonna 2100. Se uhkaa hukuttaa matalat rannikkoalueet ja suolata maanalaisia vesivarastoja.