Indonesialaiset kotiapulaiset ankaran riiston kohteena Malesiassa

Pelko ja viha ravistelevat Malesian noin 250 000 indonesialaista kotiapulaista sen jälkeen, kun yksi heistä sai kuolemantuomion. Hän tappoi emäntänsä pohjaan palaneesta ruoasta syntyneen riidan tuoksinassa.

Herlina Trisnawatille, 22, marraskuun alussa määrätty hirttotuomio sai laajaa julkisuutta sekä Malesiassa että Indonesiassa.

Herlina oli 19-vuotias, kun hän iski emäntäänsä kivisellä survimella päähän. Oikeus ei uskonut hänen väitettään, että surmatyö tapahtui mielenhäiriössä.

"Voin kuvitella, mitä Herlinalle tapahtui. Kuukausikaupalla kärsityt vääryydet tulvivat lopulta yli pikkuasian takia", arvelee Megawatiksi esittäytyvä 25-vuotias indonesialaisnainen, joka työskentelee nyt tehtaassa, mutta oli aiemmin piikana.

"Minutkin pantiin raatamaan kuin eläin. Aloitin kotiaskareet viideltä aamulla. Myöhemmin minut vietiin työnantajan kahvilaan, jossa tiskasin astioita melkein iltakymmeneen. Kotona työt jatkuivat vielä keskiyöhön", hän kertoo vihaisena.

"Nukuin vain muutaman tunnin yössä, ja minulle huudettiin ja tehtiin pahaa. Halusin tappaa emäntäni ja paeta tai tehdä itsemurhan. En kuitenkaan pystynyt tekemään mitään ennen kuin naapuri tuli avuksi", Megawati jatkaa.

Herlina on valittanut tuomiostaan. Hänen vanhempansa ja ihmisoikeusjärjestöt toivovat sen lieventämistä ja kuolemanrangaistuksen poistamista kokonaan.

Toinenkin indonesialainen kotiapulainen, 19-vuotias Aida Sukardi, odottaa oikeudenkäyntiä. Hänen väitetään murhanneen työnantajansa vuonna 2003.

Tapausten tulo julki on synnyttänyt liikkeen, joka vaatii palvelijoiden hirmuisen työtaakan helpottamista.

Indonesian Sumatran saarelta kotoisin oleva Nirmala Bonat on noussut ennakkotapaukseksi.

Bonat kertoi toukokuussa malesialaiselle tuomioistuimelle, että hänen työnantajansa vaimo on pahoinpidellyt häntä joka päivä viiden kuukauden ajan muun muassa silitysraudalla polttamalla.

Oikeusministeri Abdul Ghani Patail luonnehti pahoinpitelijää "hirviöksi", joka voisi saada jopa 80 vuoden vankilatuomion.

Siirtotyöläisten oikeuksia ajavan Caram-järjestön Aasian-osasto muistuttaa, että eristyneissä oloissa työskentelevät apulaiset ovat erityisen alttiita riistolle ja väärinkäytöksille.

"Tuore selvityksemme kotiapulaisista osoitti, että heidän vaikeat työ- ja elinolonsa aiheuttavat mielenterveydellisiä ongelmia ja voivat helposti johtaa rikokseen", Caramin Aasian-koordinaattori Sharuna Verghis sanoo.

Hänen mukaansa kotiapulaisia uhkaavat kaikki psyykkiset sairaudet akuutista psykoosista lievään ja vakavaan masennukseen ja käyttäytymishäiriöihin.

Stressi altistaa palvelijat myös sydänsairauksille, ja psyykkiset ongelmat ilmenevät usein fyysisinä oireina, kuten kroonisena päänsärkynä, univaikeuksina ja painonlaskuna, Sharuna luettelee.

Piiat joutuvat muita siirtotyöläisiä ankarampiin henkisiin paineisiin, koska he muuttavat usein suoraan kotikylästään uuteen, eristettyyn ja outoon ympäristöön.

"Heidät ympätään osaksi kotitaloutta, usein kerrostaloon ja täysin tuntemattomien ihmisten keskuuteen", eräs psykiatri selittää.

Hän muistuttaa kulttuurieroista: useimmat indonesialaiset kotiapulaiset ovat muslimeja, mutta Malesiassa heidän työnantajansa ovat muita uskontoja harjoittavia kiinalaisia.

Noin 20 000 palvelijaa karkaa joka vuosi, vaikka virallisen selityksen mukaan he siirtyvät parempiin työpaikkoihin. Uutiset ulkomaisten apulaisten itsemurhista tai sellaisen yrityksistä eivät myöskään ole enää harvinaisia.

Tenaganita-järjestö pyrkii parantamaan kotiapulaisten työoloja ja asemaa.

"Koska heillä on eri kulttuuri, uskonto ja kieli ja he ovat varattomia, me pidämme heitä itseämme huonompina ja syrjimme ja riistämme heitä. Se taas synnyttää heissä vihaa ja kostonhalua", Tenaganitan johtaja Irene Fernandez tiivistää.

(Inter Press Service)