Intian naisviljelijät torjuvat ilmastonmuutosta luomulla

Maa saadaan tuottamaan runsaasti syötävää myös ilman keinokastelua ja -lannoitteita, todistaa kuivassa Etelä-Intiassa toimiva 5 000 naisviljelijän joukko.

Hyljeksityt kastittomat naiset näyttävät tietä maatalouden sopeutumiselle ilmastonmuutokseen.

Intian kasvihuonekaasuista 28 prosenttia aiheutuu maataloudesta, pääasiassa riisipeltojen ja karjan metaanipäästöistä sekä lannoitteiden typpioksideista.

YK:n ilmastopaneeli IPCC ennusti 2007, että sateet tulevat Intiassa entistä lyhyempinä mutta rajumpina kuuroina. Sademäärien väheneminen talvikuukausina supistaa vesivarastoja ja ennakoi pitkiä kuivuuskausia.

Raportin mukaan puolen asteen lämpötilan nousu vähentää Intian vehnäsatoa 0,45 tonnia hehtaarilta.

Viljasadot voivat heiketä 10-40 prosenttia vuoteen 2100 mennessä, Delhissä toimiva ympäristötieteen laitos ennustaa.

Lainaksi kourallinen viljaa

Zaheerabadin naiset viljelevät alle puolen hehtaarin palstoillaan jopa 19:ää alueen perinteistä hyötykasvia. Kuivan ja kuluneen maan parantamisessa heitä on tukenut Deccan-kehitysyhdistys (DDS).

Järjestö on toiminut alueella 25 vuotta auttaen naisia hankkimaan valtion kastittomille lupaamaa maata ja perustamaan oma-apuyhdistyksiä.

Perheenjäsenet auttavat naisia kitkennässä sekä sadonkorjuussa. Luonnonlantaa levitetään kahden tai kolmen vuoden välein tarpeen mukaan.

Bidakanne on yksi 75:stä mukana olevasta kylästä. Samamma, 50, esittelee peltojaan: auringonkukkarivistöjen välissä kasvaa pellavansiementä, eri herne- ja hirssilaatuja, vehnää, safloria ja palkokasveja.

Auringonkukan lehdet houkuttelevat tuhohyönteiset kimppuunsa, ja palkokasvit sitovat typpeä.

"Yksi kasvi ottaa ravinteita maasta ja toinen luovuttaa niitä. Minä saan kaikki tarvitsemani kasviöljyt, viljat ja vihannekset", Samamma selittää. Tuotteita jää kosolti myyntiinkin.

"Tällä kuivan maan maataloudella on sitkeyttä kestää ilmastonmuutoksen aiheuttamaa lämpötilan nousua ", DDS:n johtaja P.V. Satheesh sanoo.

Naisten ryhmään pääsee mukaan ottamalla lainaksi kourallisen viljaa. Se maksetaan viljapankille viisinkertaisena.

Viljapankki vaihtaa osan tuloksesta hyvään siemenviljaan. Loput myydään vaikeuksissa oleville jäsenillä edullisesti, jaetaan kylän köyhille perheille tai kaupataan vapailla markkinoilla.

Tuotto talletetaan oikeaan pankkiin ja korkotuloista jaetaan lainoja jäsenille.

Hulgeran kylän siemenpankkia hoitava Akkama, 55, sanoo tutkivansa siemenet tuholaisten varalta esi-isiltä opituin menetelmin.

Pankissa on yli 50 paikallisen hyötykasvin siemeniä.

Elintaso parantunut

DDS on opastanut naiset myös PGS-sertifioidun luomutuotannon pariin. Naisille satelee nyt luomutilauksia 150 kilometrin päässä sijaitsevasta Hyderabadista, Satheesh sanoo.

Narsamma, 55, kertoo raataneensa maatöissä nälkäpalkalla 25 vuotta sitten. Kuultuaan naapurikylän DDS-ryhmästä hän pyysi siltä apua.

Sittemmin hän on pystynyt kouluttamaan viisi lasta, rakentamaan talon sekä hankkimaan karjaa ja maata DDS:n ja valtion tuella.

"Kun tilanomistajat tulevat nyt luokseni lainaamaan siemeniä, osaan jo nauraa", sanoo Narsamma, joka on käynyt Britanniassa, Perussa, Sri Lankassa ja Bangladeshissa kertomassa Zaheerabadin naisten luomuviljelystä.