Intian teeteollisuus syvissä vaikeuksissa
Intian teeteollisuus on joutunut ahdinkoon entisen Neuvostoliiton alueen markkinoiden kutistuttua ja teen maailmanmarkkinahinnan laskettua jyrkästi neljän viime vuoden aikana. Maailman suurimman teen tuottajan koko talous kärsii, kun teen vienti vähenee ja kotimaiset kuluttajat suosivat pullotettuja juomia.
Intia on maailman suurin teen tuottaja. Vuotuinen sato on 850 miljoonaa kiloa. Teen vienti laski 2001-2002 lähes 30 prosenttia. Tämä on vakava asia maan taloudelle, kun kuuman juoman raaka-aine on maan tärkeimpiä vientituotteita.
Kriisiä on syventänyt kotimaisten kuluttajien siirtyminen yhä enemmän pullotettuihin juomiin. Coca-Cola ja Pepsi ovat vallanneet alaa sen jälkeen kun ne päästettiin Intian markkinoille kymmenen vuotta sitten talouden vapauttamisen myötä.
Joillakin teeteollisuuden kehitystä läheltä seuranneilla on toisenlainen mielipide kriisin syistä. Vasemmistolaisen taloustieteilijän ja kansanedustajan Biplab Dasguptan mukaan suuret kartellit manipuloivat hintoja teehuutokaupassa niin, että viljelijät ja työntekijät joutuvat kärsimään alhaisista hinnoista.
Tata Teasta tuli maailman toiseksi suurin teeyhtiö sen jälkeen kun se osti brittiläisen Tetley Groupin kaksi vuotta sitten.
Dasgupta viittaa valtion viime vuonna teettämään tutkimukseen, jossa asetettiin huutokaupan menettelytavat kyseenalaisiksi ja väitettiin meklarien ja ostajien tekevän yhteistyötä hintojen painamiseksi alas.
Markkinatutkimukset osoittavat, että hinnan lasku on Intiassa paljon pahempi kuin sen kilpailijamaissa. Kun vuonna 2000 teen hinta laski lähes 19 prosenttia Intiassa, samaan aikaan se nousi 13,5 prosenttia Indonesiassa ja Keniassa.
Kilpailua ja reiluja hintoja edistämään säädetty määräys, että suurin osa teestä on myytävä huutokaupassa, toimiikin Dasguptan mukaan kartellien eduksi ja estää todellisten markkinavoimien toimimista.
Kymmenet teen viljelijät ovat joutuneet lopettamaan toimintansa alentuneiden hintojen vuoksi. Näin on käynyt myös hienoista teelaaduistaan kuuluisassa Darjeelingissä sekä Assamin osavaltiossa, joka tuottaa puolet maan teesadosta.
Keskusammattiliiton Ranajit Guha sanoo, että samaan aikaan kun vakiintuneita yrityksiä luopuu pelistä, Länsi-Bengalissa on aloittanut paljon uusia pienyrittäjiä, jotka eivät noudata määräyksiä.
"Näillä yrityksillä ei ole raaka-aineen käsittelykalustoa vaan ne myyvät sadon suuremmille yrityksille. Niiden työntekijöiden olot ovat surkeat", Guha sanoo.
Viime vuonna Keralan ja Tamil Nadun osavaltioissa Etelä-Intiassa sijaitsevien Nilgirin kukkuloiden viljelmillä omistajat saivat neuvoteltua ay-liikkeen kanssa kymmenen prosentin leikkauksen työntekijöiden 1,5 euron päiväpalkkaan.
Tämä oli takaisku Pohjois-Intian työntekijöille. Ay-liike on vuosia yrittänyt saada nostettua heidän noin yhden euron päiväpalkkaansa maan eteläosan palkkojen tasolle.
Viljelmien omistajat onnistuivat saamaan ay-liikkeen suostumaan poimintakiintiön nostamiseen kymmenellä prosentilla huonoon markkinatilanteeseen ja uhkaaviin sulkemisiin vedoten.
Johtava teen tuottaja Hindustan Lever laski päiväpalkkaa 1,10 euroon ja nosti poimintakiintiötä 25:sta 27,5 kiloon. Niitä työntekijöitä rangaistaan, jotka eivät onnistu poimimaan vaadittua määrää.
Ay-liikkeen tutkimusryhmän jäsen Suneet Chopra uskoo, että poiminnan koneellistuminen on aiheuttanut Intian teelaatujen heikkenemisen. Tästä johtuvat Venäjän ja Britannian markkinoiden menetykset ja niiden siirtyminen kilpailijoiden kuten Sri Lankan käsiin.
"Jotta teeteollisuus voi selvitä hengissä, se on vapautettava huutokauppojen kuristusotteesta ja työntekijöiden on annettava muodostaa osuuskuntia, jotka voivat ottaa haltuunsa sairaat ja hylätyt viljelmät", Chopra sanoo.
(Inter Press Service)
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia