Irakin kurdipuolueet yhteistyöhön oman osavaltion puolesta

Suunnitelmat kurdialueesta tulivat yllättäen esille joulukuussa, kun Pohjois-Irakin kaksi kilpailevaa kurdiryhmää löysi yhteisen sävelen. Ryhmät ovat Jalal Talabanin johtama Kurdistanin isänmaallinen liitto (PUK)ja Kurdistanin demokraattinen puolue (KDP), jonka keulilla on Massoud Barzani.

PUK:n valvonnassa on koillinen Suleimanyahin maakunta, kun taas KDP hallitsee luoteisia Erbilin ja Dohukin maakuntia.

Kurdien uusi suunnitelma ei toteuttaisi heidän ikiaikaista haavettaan omasta valtiosta, mutta se antaa silti aihetta huoleen sekä Irakin sisä- että ulkopuolella.

Kurdit eivät esittäneet täsmällisiä rajalinjoja. He ilmoittivat vain periaatteellisena kantanaan, että Irakista tulee tehdä kahden kansan valtio, jonka pohjoisosaa asuttavat kurdit ja eteläosaa arabit.

Suunnitelma tekisi lailliseksi ja aiempaa laajemmaksi kurdien tosiasiallisen itsehallintoalueen, joka on toiminut Pohjois-Irakissa Yhdysvaltain ja Britannian suojeluksessa vuodesta 1991.

Tammikuun puolivälin tietojen mukaan kurdipuolueet ovat sopineet oman aluehallinnon perustamisesta niiden valvomiin maakuntiin. Kurdien aseistetut peshmerga-joukot on jo aiemmin yhdistetty Kirkukin poliisivoimiin.

Yli 3000 vuotta vanhasta Kirkukista kaavaillaan kurdialueen pääkaupunkia. Kaupungin ympäristössä lepäävät kymmenen miljardin tynnyrin tunnetut öljyesiintymät, ja 40 prosenttia Irakin öljystä tuotetaan siellä.

Noin 700 000 asukkaan Kirkuk on "kansojen sulatusuuni". Siellä ovat eläneet kurdit, turkmenit, assyrialaiset ja nyttemmin myös arabit, joita Saddam passitti kurdeista tyhjentämälleen alueelle "arabisoidakseen" sen.

Turkmenit ovat arabien ja kurdien jälkeen Irakin suurin etninen ryhmä. Heidän asuinalueensa jäisivät kaavaillun kurdiosavaltion piiriin. Turkmeneilla on etnisen ja kielellisen sukulaisuuden vuoksi läheiset siteet Turkkiin . Arviot turkmenien määrästä Irakissa vaihtelevat 300 000:ta kahteen miljoonaan. He väittävät olevansa Kirkukin suurin etninen ryhmä ja kieltäytyvät alistumasta kurdien valtaan. Eräs turkmenien johtaja on uhkaillut, että he julistautuvat omaksi osavaltiokseen, jos kurdien hanke toteutuu.

Pohjois-Irakin viime vuosikymmenillä kasvanut arabiväestö suhtautuu ennakkoluuloisesti sekä kurdeihin että turkmeneihin. Kurdien vahvistuminen tuntuu kuitenkin lähentäneen arabeja jälkimmäisiin.

Myös kurdit sanovat olevansa Kirkukissa enemmistönä. Heidän tavoitteenaan on palauttaa seudulle Saddamin häätämät asukkaat.

Yhdysvallat on kurdeille velkaa vastapalveluksen Saddamin nujertamisesta, mutta se ei ole ottanut kantaa ehdotukseen osavaltiosta. Ulkoministeri Colin Powell on sanonut ainoastaan, että pohjoinen jää osaksi Irakia.

Irakin jakamisen tärkein vastustaja on Turkki, jonka mukaan se aiheuttaisi lisää epävarmuutta koko alueelle. Turkin jättäytyminen Irakiin hyökänneen liittoutuman ulkopuolelle vei siltä kuitenkin Yhdysvaltain varauksettoman tuen.

"Turkilla ei ole vaikutusvaltaa Yhdysvaltain politiikkaan samaan aikaan, kun kurdit piirtävät itselleen uutta osavaltiota, johon Kirkukin alue kuuluisi. Yksinkertainen tosiasia on, että Irakin kurdeista on tullut USA:n parhaita ystäviä alueella", Omer Taspinar pohtii. Hän johtaa Washingtonin Brookings-instituutissa Yhdysvaltain ja Turkin suhteiden tutkimusta.

Turkki on saanut tuekseen Syyrian ja Iranin. Syyrian presidentti Bashar al-Assad vieraili Turkissa vastikään, ja Turkin ulkoministeri Abdullah Gül kävi Iranissa.

Sen jälkeen Turkki kutsui Irakin shiialaisten uskonnollisen johtajan kylään vahvistaakseen Irakin etnistä jakoa vastustavaa rintamaa. Shiiat muodostavat uskonnollisen enemmistön Irakissa,ja heidän otaksutaan toivovan vahvaa keskushallintoa.

Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogan on varoittanut Irakin kurdeja "tulella leikkimisestä". Hänen mukaansa Irakin naapurit eivät seuraisi Irakin hajoamista kädet taskussa.

Turkissa asuu valtaosa - 12 miljoonaa - alueen noin 20 miljoonasta kurdista. Iranissa heitä on nelisen miljoonaa ja Syyriassa pari miljoonaa. Irakin kurdit sanovat luvukseen viisi miljoonaa.

Turkki pelkää, että Irakiin syntyvä itsehallinnollinen kurdiosavaltio voisi olla ensi askel kohti täyttä itsenäisyyttä, mikä innostaisi sen omat kurdit pyrkimään samaan.

(Inter Press Service)