Irakin Kurdistanin media toppuuttelee itsenäisyyshaaveita

Hedelmiä ja vihanneksia kaupitellaan kaduilla kärryistä, ja puhekielenä on kurdi. Irakin Kurdistanin hallintokeskus Arbil eroaa Bagdadista myös siinä, että amerikkalaisia joukkoja ei ole näköpiirissä.

Yhdysvaltalaisten panssarivaunujen ja -autojen sijasta Arbilin katuja partioivat jalkapatikassa rynnäkkökiväärejä kantavat kurditaistelijat eli peshmergat.

Kurdit ovat tehneet kaiken voitavansa rakentaakseen oman yhteiskunnan sen jälkeen, kun heille perustettiin itsehallintoalue Pohjois-Irakiin 1991. Uutiset alueelle tulevat kuitenkin yhä enimmäkseen arabiaksi.

Arbilin Machko-kahvilaan tungeksi kurdeja kaikista ikäryhmistä, kun qatarilainen al-Jazeera-televisio välitti uutisia Irakin väliaikaisesta perustuslaista.

"Seuraamme al-Jazeeraa ja al-Arabiyaa siksi, että ne keskittyvät tuoreimpiin uutisiin", kirjailija Kerem Sheharizah, 63, selittää.

"Amerikkalaiset avasivat äskettäin uuden (arabiankielisen) al-Hurra (vapaus) -kanavan. Se hyödyttää meitä tarjoamalla erilaisen näkökulman", hän jatkaa.

Kurdien omat sähköiset tiedotusvälineet eivät ole kyenneet rakentamaan al-Arabiyan ja al-Jazeeran kanssa kilpailevia kirjeenvaihtajaverkostoja.

Osasyynä on se, että kurdeilla ei ole yhtä paljon rahaa kuin satelliittikanavien kotimailla. Arabiemiirikuntien liitto ja Qatar kuuluvat Persianlahden vauraisiin öljyntuottajamaihin.

Toisaalta kurdiviestimillä on myös erilainen tehtävä. Kurdistanin television iltauutiset tarjoaa lähinnä koosteen Kurdistanin demokraattisen puolueen (KDP) johtajan Masoud Barzanin päiväohjelmasta.

"Barzanilla on paljon tehtäviä, hän vierailee monissa paikoissa ja meidän täytyy raportoida siitä", tv-aseman johtajan Shiwan Amurr Yusuf sanoo.

"Kanavamme on sidoksissa KDP:hen. Vaikka me saamme periaatteessa tehdä, mitä haluamme, meidän täytyy myös välittää katsojille tuoreimmat puoluetta koskevat uutiset", hän jatkaa.

KDP toimii käytännössä Pohjois-Irakin toisen puolen hallituksena. Kurdistanin toisessa puolikkaassa valtaa pitää Kurdistanin isänmaallinen liitto (PUK), jolla on niin ikään hallinnassaan oma televisioasema, KurdSat.

PUK:n kansainvälisen osaston edustaja Hakim Umar perustelee tv-aseman valvontaa sillä, että tiedonvälityksellä on tärkeä tehtävä estettäessä Irakin hajoamista.

"Jos jätämme ihmiset juttelemaan keskenään, he alkavat vaatia itsenäisyyttä Irakista", Umar vakuuttaa.

"Media, joka on puhunut heille vuosikaudet, auttaa heitä palaamaan liittovaltiomallin tielle, sillä federaatio on meille paras ratkaisu. Kurdimedian tehtävänä on viestittää kansalle, että on oikein elää Irakin liittovaltiossa", hän selittää.

Arbilista on vaikea löytää ketään, joka haluaisi puhua avoimesti kurdipuolueita vastaan. Vaikka kurdijohtajien otteet ovat kaukana Saddam Husseinin sortopolitiikasta, näyttää toisinajattelu olevan tosiasiallisesti kiellettyä täälläkin.

Kurdistanissa asukkaita valvoo oma salainen poliisi, Asayeech. Irakin ulkopuolella elävät kurdit arvostelevat Kurdistanin oloja. Moni heistä näkee kuitenkin nykytilanteen, jossa valtaa pitää kaksi aseellista ryhmittymää, välivaiheena matkalla kohti Irakista irrottautumista.

"Me emme ole niin tyhmiä kuin ihmiset ja tietyt kurdijohtajat luulevat. Liittovaltio saattaa olla nyt ainoa mahdollisuus, mutta ihmisille on annettava oikeus epäillä", Washingtonissa toimivan American Kurdish Information Network -järjestön Kani Xulam sanoo.

Hän muistuttaa, että johtajien on jossain vaiheessa kysyttävä kansalta, mitä se haluaa. Xulam kertoo, että Pohjois-Irakissa alkoi hiljan ilmestyä pieni, pääasiassa kulttuuriuutisiin keskittyvä kurdilehti. Se on ensimmäinen paikallisista kurdijohtajista riippumaton tiedotusväline. Xulam toivoo, että se ei jää lajissaan viimeiseksi.

Kurdeja asuu Irakin pohjoisella vuoristoalueella noin 3,5 miljoonaa. Kurdit nousivat kapinaan vuonna 1991 Irakin hävittyä Persianlahden sodan. Irakin armeija ja hallintoviranomaiset vetäytyivät tuolloin kolmesta pohjoisen kurdimaakunnasta.

(Inter Press Service)