Itsemurhien ehkäisyyn liian vähän huomiota

Itsemurha on tärkein estettävissä oleva kuolinsyy maailmassa, asiantuntijat sanovat. Joka vuosi miljoona ihmistä riistää itseltään hengen eli itsemurhia tapahtuu likimain kaksi minuutissa.

"On surullista, että enemmän ihmisiä kuolee oman käden kautta kuin sotien, terrori-iskujen ja henkirikosten seurauksena. Itsemurhien ehkäisyyn kiinnitetään aivan liian vähän huomiota", Kansainvälisen itsemurhien ehkäisyjärjestön (IASP) puheenjohtaja Brian Mishara sanoo.

Kansallisen strategian itsemurhien estämisestä on laatinut vain noin tusina valtiota liki 200:n joukossa.

Korkeimmat itsemurhaluvut löytyvät entisistä neuvostotasavalloista, kuten Liettuasta, Virosta, Valko-Venäjältä sekä Venäjältä. Suomi on päässyt tilaston kärjestä EU:n keskitasolle.

Valtaosa itsemurhista Aasiassa

Valtaosa eli 60 prosenttia maailman itsemurhista tehdään kuitenkin Aasiassa, jossa tilastoa johtavat Kiina, Intia ja Japani.

Mishara näkee suuria maakohtaisia vaihteluita siinä, miksi ja miten ihmiset päätyvät riistämään hengen itseltään.

Yksiselitteisiä syitä on monesti vaikea osoittaa, mutta Aasiassa itsemurhat kytkeytyvät herkästi perheongelmiin. Länsimaissa taustalla on masennusta 90 prosentissa tapauksista.

Aasiassa mielenterveysongelmista kärsii vain noin puolet itsemurhaan päätyneistä. Siellä hengenriisto tapahtuu usein kriisitilanteessa hetken mielijohteesta, Mishara kertoo.

"On olemassa kulttuurisia riskitekijöitä ja estäviä tekijöitä. Esimerkiksi tappavien tuholaismyrkkyjen helppo saatavuus kasvattaa impulsiivisen itsemurhan riskiä maaseudulla, kun taas elämä suurperheessä vähentää riskiä", hän selittää.

Aasiassa kolmannes itsemurhista on tehty tuholaismyrkkyä nauttimalla, mikä länsimaissa on erittäin harvinaista.

Itsemurhien ehkäisyssä avainasia on ruohonjuuritason sosiaalisten, kulttuuristen ja psykologisten vaikuttimien tutkiminen, Maailman terveysjärjestön WHO:n asiantuntija Alexandra Fleischmann sanoo.

Intiassa, Kiinassa ja Sri Lankassa kokeillaan nyt ohjelmaa, joka rajoittaa tuholaismyrkkyjen saatavuutta ja edellyttää niiden pitämistä lukkojen takana. Euroopassa auttava puhelin on osoittautunut tehokkaaksi itsemurhan ehkäisyvälineeksi.

Ehkäisysuunnitelmat auttavat

Mishara korostaa, että itsemurhien ehkäisyssä tarvitaan valtiollista suunnittelua ja paikallista toteutusta.

"Kun suunnitelma on tehty ja toteutettu, itsemurhaluvut laskevat tuntuvasti 5-8 vuotta myöhemmin", hän vakuuttaa.

Suomessa itsemurhaluvut ovat laskeneet tasaisesti vuodesta 1990. Määrä on pudonnut 15 vuodessa kolmanneksen, ja syyksi nähdään juuri suunnitelmalliset ehkäisyprojektit.

Kunkin maan terveysministeriön on määrä lähettää itsemurhatilastot WHO:lle, mutta käytännöt ja sisällöt vaihtelevat. Misharan mukaan luvut on yleensä arvioitu alakanttiin.

Afrikan maista raportteja ei juuri tule, mutta sairaaloilta ja kaupungeilta saadut tiedot vahvistavat, että itsemurhia kyllä tapahtuu.

Intian Tamil Nadun osavaltiossa haastattelijat jalkautuivat puhuttamaan 39 000 kuolleen omaisia. Tuloksista selvisi, että itsemurhia tehdään noin kymmenkertaisesti WHO:lle raportoitu määrä.

Itsemurhaiskuja ei yleensä luokitella itsemurhiin vaan sotatoimiin. Misharan mukaan maat, joissa niitä tapahtuu, eivät yleensäkään raportoi itsemurhia WHO:lle.

Muun itsemurhien ehkäisytyön ohella IASP ja WHO opastavat tiedonvälittäjiä niistä raportoinnissa. Työlistalle kuuluvat myös itsemurhien torjunta vankiloissa ja itsemurhan tehneen omaisten sekä itsemurhaa yrittäneiden tukeminen.