Jännitys jatkuu Kongon ja Ruandan rajalla

Kongon demokraattisen tasavallan sisällissodan päättäneet rauhansopimukset rakoilivat uhkaavasti pitkin viime vuotta. Uusi vuosi saattaa merkitä niiden lopullista romahtamista.

Jännitys Kongon ja sen naapurimaan Ruandan välillä kiristyi, kun Ruandan presidentti Paul Kagame uhkasi lähettää joukkoja Kongoon riisumaan aseista siellä piileskeleviä huturyhmiä.

Kagamen mukaan hutujoukot uhkaavat Ruandan turvallisuutta. Ne pakenivat yhdessä Ruandan armeijan hutusotilaiden kanssa Kongoon eli silloiseen Zaireen 1994 oltuaan sitä ennen osallisina Ruandan kansanmurhaan.

Ruandassa surmattiin tuolloin arviolta 800 000 tutsivähemmistön jäsentä ja maltillista hutua. Sen jälkeen valtaan tuli tutsijohtoinen hallitus. Ruandan joukot tunkeutuivat Kongon puolelle 1996 ja 1998 jahtaamaan hutujoukkoja.

Ensimmäinen hyökkäys johti Zairen silloisen presidentin Mobutu Sese Sekon vallan kaatumiseen. Hän oli antanut hutusissien käyttää maan itäosan pakolaisleirejä tukikohtina, joista he tekivät iskuja Ruandaan.

Ruandan toinen maahantunkeutuminen syöksi yli 50 miljoonan asukkaan Kongon viisivuotiseen sisällissotaan. Se vaati arviolta kolme miljoonaa uhria, joista monet menehtyivät tauteihin ja nälkään.

Ruanda lupasi vetää sotilaansa Kongosta 2002 auttaakseen lopettamaan sisällissodan. Vastineeksi Ruandalle luvattiin, että YK-joukot ja Kongon hallituksen armeija riisuisivat hutusissit aseista.

Lehtitietojen mukaan Kongossa on tähän mennessä tavoitettu vain kolmannes arviolta 10 000 - 20 000 hutusissistä.

YK laskee, että tärkein huturyhmä, Ruandan vapautuksen demokraattiset joukot, käsittää 8 000 - 10 000 sissiä.

Brysselissä toimiva International Crisis Group arvioi, ettei huturyhmä muodosta Ruandalle vakavaa uhkaa. Sen mukaan on kuitenkin ymmärrettävää, että tiedot ryhmän valmistelemista hyökkäyksistä nostavat jännitystä.

Toisaalta Ruandaa syytetään siitä, että se käyttää väittämäänsä Kongon hutu-uhkaa verukkeena omalle sotilaalliselle läsnäololleen, jonka todellinen syy ovat alueen valtavat mineraalivarat.

Kaksi YK:n asiantuntijaryhmää on syyttänyt Ruandaa sekä Ugandaa - joka myös tuki Kongon kapinallisia - Kongon luonnonvarojen laittomasta hyödyntämisestä. Vastaavia epäilyjä kohdistettiin useisiin muihinkin maihin, muun muassa Zimbabween, joka tuki Kongon hallitusta sisällissodassa.

Ruandan Kagame perui myöhemmin marraskuisen hyökkäysuhkauksensa, mutta raporttien mukaan Ruandan joukkoja on kuitenkin tunkeutunut Kongon puolelle.

Kongon hallitus syyttää Ruandan joukkoja tuen antamisesta kapinallisille kongolaissotilaille, jotka ovat ottaneet maan armeijan kanssa yhteen muun muassa itäisessä Pohjois-Kivun maakunnassa.

Joidenkin kapinallisten sanotaan kuuluneen aiemmin RCD-sissiliikkeen Ruandan tukemaan siipeen Goman alueella.

RCD-Goman jäsenet sulautettiin vuoden 2002 rauhasopimuksen nojalla Kongon armeijaan, mutta todellinen yhtenäisyys on yhä saavuttamatta.

RCD:n komentaja Laurent Nkunda valtasi kesäkuussa itäisen Bukavun kaupungin. Hän sanoi yrittävänsä estää kongolaisten tutsien joukkomurhan. YK ei löytänyt todisteita, jotka olisivat vahvistaneet Nkundan väitteet. Tätä itseään pidetään Ruandan sotilaallisena johtajana Kongon puolella.

Amnesty International varoittaa, että Pohjois-Kivussa pelataan kovilla panoksilla. Sen mukaan Ruandan tukema RCD-Goma pitää aluetta omanaan ja vastustaa Kongon väliaikaisen hallituksen valtaa siellä.

Amnesty sanoo, että Nkoman johtama RCD-Goma ryhmittää joukkojaan uudelleen Pohjois-Kivussa menetettyään Etelä-Kivun hallitukselle aiemmin viime vuonna.

Kongon hallituksen armeijan ei uskota pystyvän palauttamaan järjestystä itäosiin, joten katseet kohdistuvat YK:n Monuc-joukkoihin, jotka ovat olleet Kongossa vuodesta 1999. Monucin 10 000 sotilasta ovat kuitenkin pieni joukko valtavassa Kongossa.

Pohjois-Kivussa sijaitsevassa Kanyabayongassa Monuc onnistui muodostamaan puskurivyöhykkeen armeijan ja uudelleen kapinaan nousseiden sotilaiden väliin. Tarkoituksena on turvata avun pääsy siviileille, joita viime aikojen yhteenotot ovat ajaneet evakkoon kymmeniä tuhansia.

Tilanne on jälleen sen verran sekasortoinen, että mahdollisuudet kesäkuulle kaavailtujen vaalien pitämiseen näyttävät heikoilta. Tarkoitus olisi valita Kongoon pysyvä hallitus korvaamaan nykyinen väliaikainen johto, johon kuuluu sissien, oppositioryhmien ja Mobutun jälkeen valtaan nousseen ryhmän edustajia.

(Inter Press Service)