Järjestöt kouluttavat katulapsia Kongossa

Sisällissodan ja levottomuuksien köyhdyttämässä Kongon demokraattisessa tasavallassa tuhannet lapset päätyvät kaduille kerjäämään. Perheet eivät yksinkertaisesti kykene huolehtimaan lapsistaan, koska monet ovat odottaneet palkkasaataviaan jopa kaksi vuotta.

Maassa ei ole tehty kattavaa kartoitusta ilman perheen turvaa elävistä lapsista, joten tiedot perustuvat kansalaisjärjestöjen suurimmissa kaupungeissa tekemiin tutkimuksiin.

Kaduilla elävien lasten ja nuorten koulutusverkoston Reejerin mukaan pelkästään pääkaupunki Kinshasan kaduilla vaeltelee noin 20 000 lasta.

Katuelämää ei haluta helpottaa

Belgialaisen kristityn järjestön Ouvres Maman Margueriten (OMM) mukaan toiseksi suurimmassa kaupungissa Lubumbashissa on 3 000 katulasta, joista 750 elää pysyvästi ilman kattoa päänsä päällä.

"Kaduilla elävillä lapsilla ei ole enää mitään yhteyttä vanhempiinsa ja perheisiinsä", OMM:n Eric Meert sanoo.

Lisäksi OMM on huomannut, että 2 300 lasta kerjää päivät kaduilla, mutta palaa yöksi kotiin.

OMM ja muut järjestöt auttavat katulapsia monin tavoin.

OMM:n Bakanja Ville -yömaja on tarkoitettu lapsille, jotka harkitsevat lopettavansa katuelämän. Se avaa ovensa iltapäivän puolivälissä ja tarjoaa suihkun, yöpaikan ja tilat, joissa lapset valmistavat itse ruokansa. Tarvitsevat voivat saada lääkkeitä pienestä apteekista.

Bakanja Villen periaatteisiin kuuluu, ettei se anna lapsille mitään. Se ei jaa ruokaa tai vaatteita eikä makuusaleissa ole vuoteita.

"Emme halua tehdä katuelämästä helppoa. Jos he saisivat kaikki palvelut meiltä, he eivät enää haluaisikaan luopua elämänmuodostaan", yömajan johtaja Eric Meert sanoo.

Bakanja Villessa yöpyy 150-300 lasta. Työntekijät sanovat tuntevansa kaikki katujen kasvatit.

Itseään Innocentiksi kutsuva yömajan kongolainen työntekijä selittää, että on monia syitä, miksi lapset eivät halua luopua katuelämästä. He ovat pienestä pitäen oppineet, että aikuisiin ei voi luottaa. Monet ovat kokeneet väkivaltaa ja heitteille jättöä, joten he pysyvät mieluummin aikuisten ulottumattomissa.

"Kaduilla lapset voivat tehdä mitä haluavat. He polttavat, juovat tai käyttävät huumeita." Kaikki tämä on kiellettyä yömajassa.

Kadulta koulutuskeskukseen

Jos lapsi haluaa luopua katuelämästä, Bakanja Ville yrittää löytää hänen vanhempansa tai jonkun sukulaisen. Lapselle tarjotaan paikkaa järjestön ylläpitämässä peruskoulussa, missä hän saa myös lämpimän aterian. Näin lapsesta ei koidu huoltajalle suurta taloudellista taakkaa.

Tänä vuonna järjestö on onnistunut yhdistämään 59 lasta perheidensä kanssa.

Jos vanhemmat tai suku torjuvat takaisin haluavan lapsen, OMM ottaa hänet keskukseen, joka tarjoaa yömajasta poiketen palveluja. Lapset saavat vuodepaikan, ateriat ja mahdollisuuden käydä koulua. Keskuksessa on 200-250 asukasta.

Kaksitoistavuotias Christian kolkutti Bakanja Villen oveen kaksi vuotta sitten elettyään pari vuotta kadulla. Kun hänen vanhempansa kieltäytyivät ottamasta häntä takaisin kotiin, hän pääsi OMM:n keskukseen.

"Viihdyn täällä. Minulla on nukkumapaikka ja täällä on turvallista. Pidän koulunkäynnistä ja opettajat ovat mukavia. Tulevaisuudessa haluaisin oppia tekemään puutöitä", Christian sanoo.

OMM:lla on yli 18-vuotiaille koulutuskeskus, jossa voi opiskella muuraamista, suutarin ammattia, puutöitä, pienimuotoista maanviljelyä ja paljon muuta. Järjestöllä on myös kaksi maatilaa, joissa lapset voivat harjoittaa maanviljelyä.

Kaikkiaan OMM on antanut suojan 800 lapselle.

Saavutuksista huolimatta OMM:lla on myös ongelmia. Vuosi sitten YK:n alainen Maailman elintarvikeohjelma lopetti maksamasta OMM:lle avustusta, jolla se ruokki hoivaamansa lapset. Onneksi tilalle tuli alueella toimiva libanonilainen kaivosyritys. Avun jatkuminen ensi vuonna ei ole kuitenkaan varmaa.