Järjestöt kysyvät: "Onko kokoomusnuorilla oikeasti asiaa?"
Kansalaisjärjestöt toivovat nuorisojärjestön kantavan vastuunsa ja jatkavan keskustelua radikaalien näkemysten taustalta löytyvistä esityksistä.
Kokoomusnuorten tällä viikolla tavoiteohjelmassaan esittämät ideat eivät tule suomalaisille kansalaisjärjestöille yllätyksenä, mutta nuorisojärjestön toivotaan nyt osoittavan, etteivät järjestön linjaukset perustu pelkkään tietämättömyyteen.
"Kepan kanta on, että kehitysapu ei yksin riitä. Sinänsä ajatus sen poistamisesta ei ole meille shokki, mutta kiinnostaisi tietää, mitä lääkkeitä kokoomusnuorilla on eriarvoisuuden poistamiseksi maailmasta", Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen kertoo maailma.netille.
Lappalaisen mukaan kehitysavun positiivinen vaikutus yhdessä talouskasvun kanssa on osoitettu muun muassa YK-yliopiston tutkimuksissa.
Lappalainen ei pidä tavoiteohjelmaa merkkinä siitä, että heiluri olisi heilahtamassa kehitysyhteistyön vastaiseksi, vaan pitää sitä lähinnä irrallisena irtiottona, joka ei välttämättä edusta edes kokoomusnuorten enemmistön kantaa. Hän toivoo, että kokoomusnuoret jatkaisivat keskustelua kehitysyhteistyöstä.
"Olisi kiva, että jos tullaan ulos noin räväkän julkilausuman kanssa, siitä kannetaan myös vastuu ja osallistutaan sitä seuraavaan substanssikeskusteluun", hän sanoo.
Puurot ja vellit sekaisin
Suomen Pakolaisavussa ihmetellään vaatimusta kiintiöpakolaisten vastaanoton lopettamisesta.
"Siinä unohdetaan kansainväliset sopimukset, joihin Suomi on sitoutunut. Vastaanotettujen pakolaisten määrään voidaan vaikuttaa, mutta kokonaan vastaanottoa ei voida lopettaa", Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta kertoi maailma.netille.
Pakolaisuutta ja maahanmuuttoa koskevan tiedon puutetta ilmentää Väkiparran mukaan myös Pohjanmaan Kokoomusnuorten puheenjohtaja Visa Kananojan mediassa esittämä näkemys, että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden pitäisi lähteä samalta viivalta maahanmuutossa.
Väkiparran mukaan sillä, että julkisessa keskustelussa liikkuu paljon perätöntä tietoa maahanmuutosta, saattaa olla vaikutusta laajemminkin ihmisten asenteisiin. Hän kuitenkin korostaa, että mediassa käytävä keskustelu ei kerro asenteiden yleisyydestä.
"Vaikka soraäänet saavat paljon tilaa mediassa, niin esimerkiksi Siirtolaisuusinstituutin opiskelijatutkimuksen mukaan valtaosa nuorista suhtautuu maahanmuuttoon myönteisesti", hän muistuttaa.
Kommentit
"Mitä lääkkeitä kokoomusnuorilla on eriarvoisuuden poistamiseksi maailmasta". Hyvä kysymys. Olen kokenut asian niin, että nykymuotoinen kehitysapu nähdään kaksinaamaisena tilanteessa, jossa kauppapolitiikalla toinen käsi kurjistaa samalla kun toinen antaa almuja.
Esim. IMF on monesti ajanut avunantonsa ehtona kolmansiin maihin pakkoa tuottaa vientikasveja vaikka paikalliselle maataloudelle olisi ensisijaista turvata ravinnon saanti. Länsimaat puolestaan dumppaavat maataloustuilla tuottamaansa ylimääräistä viljaa (etenkin USA maissia, josta tehdään tätä HFCS eli korkeafruktoosista maissisiirappia, joka on läsnä melkein kaikissa elintarvikevalmisteissa) myös näihin maihin, mikä estää paikallisen maatalouden kehittymisen. Sieltä tännepäin kauppapolitiikkaan kuuluu toki tullit, jotka estävät halpatuotantomaiden "markkinahäiriköinnin" länsimaissa.
Kauppapolitiikan ja kehitysavun suhde on kaksinaamaista. Kehitysapua ei välttämättä tarvitsisi jos nämä maat pääsisivät osallistumaan maailmantalouteen rehellisillä ehdoilla.
"Due to US-imposed tariffs, in the United States sugar prices are two to three times higher than in the rest of the world, which makes HFCS significantly cheaper, so that it is the principal sweetener used in processed foods and beverages. It is commonly used in breads, cereals, breakfast bars, lunch meats, yogurts, soft drinks, soups, and condiments."
http://en.wikipedia.org/wiki/High_fructose_corn_syrup
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia