Kansalaisyhteiskunta ahdistettu nurkkaan Venäjällä | Maailma.net

  • Etusivu

  • Uutiset

  • Näkökulmat

  • Meistä

  • Tapahtumat

  • Työpaikat

  • Jäseniltä

    • Hae

    Hae sivuilta

    Uutiset

    Kansalaisyhteiskunta ahdistettu nurkkaan Venäjällä

    Venäjällä viime vuonna voimaan astunut kansalaisjärjestölaki on vaikeuttanut kansalaisjärjestöjen toimintaa. Kansalaisyhteiskunnan ja -järjestöjen marginalisoimisella on Venäjällä pitkät perinteet, samoin vahvan valtion korostamisella.

    •

    Timo Mielonen

    •

    Maailma.net

    Istumapaikat olivat kortilla perjantaina, kun Helsingin kirjamessuilla oli alkamassa keskustelutilaisuus Venäjän tilanteesta. Tilaisuus liittyi kirjan “Venäjän ihmisoikeusliike” uudistetun laitoksen julkistamiseen. Kirja oli saatu painosta päivää aikaisemmin.

    Ihmisoikeuksien ohella keskustelussa paneuduttiin venäläisen kansalaisyhteiskunnan roolin pohdintaan, maan nykytilan arviointiin sekä pidempien historiallisten kehityslinjojen valottamiseen.

    Anna Politkovskajan teosten suomentajan Nina Saikkosen mukaan presidentti Vladimir Putinin tärkein tavoite on kansalaisyhteiskunnan tukahduttaminen. Yksi osoitus kansalaisjärjestöjen toiminnan vaikeutumisesta on vuosi sitten hyväksytty uusi kansalaisjärjestölaki. Se lisää viranomaisten kontrollia järjestöihin huomattavasti.

    Uuden lain mukaan venäläiset kansalaisjärjestöt joutuvat vuosittain tekemään perusteellisen selvityksen toimintansa sisällöstä. Lisäksi järjestöt joutuvat raportoimaan veroviranomaisille taloudestaan. Jos selvitystä ei tehdä tai se ei tyydytä, viranomaiset voivat lakkauttaa järjestön.

    Venäjän ihmisoikeusliike -kirjan toimittajien Juri Džibladzen ja Anna Sevortjanin mukaan venäläisissä järjestöissä “pelätään erityisesti ‘epäsopiviin järjestöihin’ kohdistuvaa ‘valikoivaa’ laintulkintaa, mikä uhkaa ensi sijassa ihmisoikeuksien ja demokratiakysymysten parissa työskenteleviä järjestöjä”.

    “Valtiojumalaa” palvotaan Kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten kontrolli ei kuitenkaan ole Putinin hallinnon keksintö, vaan kyse on pitkällisestä historiallisesta jatkumosta. Sergei Kovaljov, yksi Venäjän ihmisoikeusliike -kirjan kirjoittajista, pitää suurvaltaideologiaa ratkaisevana selityksenä. Suurvaltaideologialle on vieras ajatus, että valtio olisi olemassa ihmistä varten. Sen sijaan ihmisen velvollisuutena on palvella “valtiojumalaa”

    Kovaljovin mukaan Venäjällä valtiota “on joko palvottu tai se on pyritty kumoamaan, mutta siihen ei missään nimessä ole suhtauduttu rationaalisesti eikä sitä ole pidetty yhteiskuntakehityksen kannalta hyödyllisenä ja tärkeänä instituutiona”.

    Valtiollisiin instituutioihin ja niiden rooliin Venäjällä puuttui myös tilaisuudessa alustanut Aleksanteri-instituutin tutkija Vesa Oittinen, joka keskittyi tarkastelemaan pääosin Pietari Suuren aikaista Venäjää. Tuolloin Oittisen mukaan Venäjää pyrittiin modernisoimaan. Modernisointi kuitenkin rajoittui läntisten instituutioiden suoraan kopiointiin, ei niiden toimintatapojen omaksumiseen.

    Toinen keskeinen piirre Venäjän modernisaatiopyrkimyksissä 1700- ja 1800-luvuilla oli Oittisen mukaan kehityksen ohjaaminen ylhäältäpäin ja byrokraattisesti.

    Kapina tyrehtyy keittiöön Kansalaisten suhtautuminen Venäjän nykytilanteeseen on kaksijakoista: vallanpitäjiä sekä arvostetaan että arvostellaan. Saikkosen mukaan vakaus on Putinin valtti ja Putinin kannatuksensa selittyy pitkälti sillä, että hänen valtakaudellaan vakaus on lisääntynyt.

    Kansalaisten tyytymättömyys ei kuitenkaan näy julkisuudessa, sillä Saikkosen mukaan se jää keittiöön, jossa kansalaiset juonittelevat, mutta he eivät lähde sieltä pois.

    ihmisoikeudet

    kansalaisyhteiskunta

    Venäjä

    Lisää uusi kommentti

    Lue ohjeet ennen kommentointia