KAUKOMATKAN EI TARVITSE OLLA TERVEYSRISKI

Kohonneen elintason myötä suomalaiset matkailevat maailmalla enemmän kuin koskaan aiemmin. Yhä useammin lomaa vietetään myös Euroopan ulkopuolella, Aasian, Latinalaisen Amerikan tai Afrikan eksoottisissa maissa, joissa olosuhteet poikkeavat totutusta rajustikin.

Turhan usein päällimmäiseksi muistoksi muuten upeasta kaukomatkasta jää kiusallinen terveydellinen ongelma, joka saattaa vaivata pitkäänkin. Niiltä voi välttyä terveellä varovaisuudella ja noudattamalla lääkärin ohjeita.

Rokotussuoja
arpeeksi aikaisin

Yksinkertaisin tapa suojautua etukäteen monelta sairaudelta on rokotus. Rokotusten tarve vaihtelee huomattavasti maa- ja aluekohtaisesti, taudin esiintymisestä riippuen.

Matkailun jatkuvasti lisääntyessä on rokotusasemilla esiintynyt ruuhkia, joten yhteyttä henkilökohtaisen rokotusohjelman laatimiseksi tulee ottaa riittävän ajoissa. Varsinainen rokotusohjelma tulee aloittaa viimeistään 6-4 viikkoa ennen matkalle lähtöä.

Pakollisia rokotuksia ovat usein keltakuume ja joskus kolera. Kiertomatkailijan on syytä varautua esittämään erityisesti tartunta-alueelta tullessaan lääkärin antama kansainvälinen rokotustodistus.

Lisäksi on jo Suomessakin suositeltavaa pitää voimassa suoja poliota ja jäykkäkouristusta vastaan. Matkalle lähtiessä voivat lisäksi tulla kyseeseen mm. lavantauti- ja erilaiset aivokuumerokotukset.

Lasten kohdalla noudatetaan pääpiirteittän samoja rokotusohjelmia kuin aikuisillakin, poikkeuksia on vauvaikäisten rokottamisessa. Usein suomalaisilla lapsilla on kohtalaisen hyvä rokotussuoja jo ennestään.

Rokotusten lisäksi matkailija tarvitsee usein gammaglobuliinipistoksen, joka antaa hyvän, joskaan ei täydellistä suojaa keltatautia eli B- hepatitis-virusta vastaan. Se tarttuu yleisimmin raa'oista äyriäisistä ja epähygieenisesti valmistetuista ruoista. Tropiikissa voi tartunnan aihettaja olla jopa vain likaisella vedellä pesty vihannes.

Pistos tulee antaa rokotusten jälkeen ettei se laimentaisi niiden tehoa. Gammaglobuliinin voi pistää terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja omalla terveysasemalla, reseptin saa lääkäriltä. Suoja on lyhytaikainen, mutta riittää lomamatkan ajaksi.

Malariaa ei
annata hankkia

Hyttyset, kärpäset ja muut niveljalkaiset levittävät tropiikissa useita tauteja. Näistä yleisin ja pelätyin on malaria, jota Suomeenkin tulee matkailijoiden mukana muutaman kymmenen tapauksen vuosivauhtia.

Malarian aiheuttaa yksisoluinen alkueläin, horkkaloinen. Kuumetauti leviää tartunnan saaneen horkkahyttysen välityksellä. Vuosittain tautiin sairastuu maailmassa noin 100 miljoonaa ihmistä ja hoitamattomana se aiheuttaa suoraan tai välillisesti noin miljoonan ihmisen kuoleman.

Yli puolet maapallon väestöstä asuu malarialle alttiina, lähinnä trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Yli 1500 metriä merenpinnan yläpuolella olevilla alueilla ei malariaa yleensä tavata. Suurkaupungit voivat kuivina kausina olla malariasta vapaita, mutta sadekausina ja erityisesti heikon hygienian alueilla, joissa vesi seisoo, esimerkiksi slummeissa, voi malaria- tapauksia olla hyvinkin paljon.

Malaria- alueelle matkustavan tulee aloittaa estolääkitys viikkoa ennen matkalle lähtöa ja jatkaa sitä vielä 4-6 viikkoa matkan jälkeen. Malarialta voi suojautua useilla eri lääkkeillä. Niiden teho riippuu suuresti siitä esiintyykö alueella klorokiiniresistettejä malariakantoja.

Huolimatta lääkityksestä on matkan aikana suojautuminen hyttysten pistoilta on erityisen tärkeää. Päiväsaikaaan auringonpaisteessa ei suojausta tarvita, mutta illan tullen olisi hyvä pukeutua vaaleisiin pitkähihaisiin puseroihin ja pitkiin housuihin. Malaria-alueilla, erityisesti maaseudulla, tulisi vuoteet suojata hyttysverkoilla ja huolehtia, että verkko on myös tiiviisti kiinnitetty patjan reunojen alle eikä verkon sisällä ole hyttysiä. Unikin tulee helpommin.

Hyttyskarkoitteita voidaan käyttää iholla, joskin niiden teho on lyhytaikainen. Huoneissa sisällä voidaan myös käyttää erilaisia karkoitteita.

Jos malaria- alueelle suoritetun matkan jälkeen, pitkänkin ajan kuluttua, esiintyy selittämätöntä kuumeilua, kannattaa aina mainita matkasta hoitavalle lääkärille, jotta mahdollisen malariatartunnan mahdollisuus voidaan sulkea pois.

Alkoholitonta juomaa
aahtavassa helteessä

Nopea ilmaston vaihdos voi aiheuttaa useille ongelmia. Aiemmin matkanteon kestäessä useitä päiviä ehti elimistö tottua ilmaston muutokseen, mutta suihkukoneiden aikakaudella Suomesta pääsee hyvinkin nopeasti tropiikin kuumuuteen. Elimistö tarvitsee täydelliseen uuteen ilmastoon sopeutumiseen jopa pari viikkoa.

Riittävä nesteiden saannin turvaaminen on tärkeää. Kahviä, teetä, pullotettuja mineraalivesiä, tunnettuja virkoitusjuomamerkkejä sekä hedelmämehuja juomalla voi korvata hikoilemalla aiheutetun nestehukan. Oluella tai viskigrogeilla ei hikoilusta aiheutunutta nestehukkaa kannata yrittää korjata, humala ei kuumassa ilmastossa ole kovinkaan miellyttävä kokemus, puhumattakaan jälkiseurauksista.

Aikuisen nestetarve on jo +30 asteen lämmössä viisi litraa vuorokaudessa. Hikoillessa elimistö menettää myös runsaasti mineraaleja, varsinkin suolaa. Kerrankin voi hyvällä omallatunnolla lisätä suolaa ruokaan, kuitenkin muistaen että suolaa lisättäessä elimistön nestetarve nousee entisestään.

Hyvää ruokaa -
ypsänä ja puhtaana

Kaukomatkailijat saavat usein kyllästymiseen asti kuulla varoituksia ruoan ja juomisten suhteen. Usein varoitukset ovat aiheellisia, mutta niiden noudattaminen ei edellytä omien eväiden mukaan ottamista.

Kuitenkin juuri saastuneen ruoan ja juoman välityksellä tarttuvat useat sairaudet, varsinkin matkailijoiden usein niin hyvin tuntemat ripulitaudit.

Perussäännöt ruoan suhteen ovat selkeät: sen tulee olla valmistettu tuoreista aineksista, hyvin kypsennettyä ja kuumana tarjottua. Tuoreet, kuorelliset vihannekset ja hedelmät tulee pestä ja kuoria puhtain käsin, kuorettomia tulee välttää. Tuoretta salaattia, jäätelöä ja muita maitotuotteita, vanukkaita, raakoja ostereita ja muita äyriäisiä, majoneesia ja valmiita voileipiä kannattaa myös välttää.

Lista voi tuntua pitkältä, mutta sitä noudattamalla voit välttyä ikävältä ripulilta. Kulinaristisia nautintoja riittää yllin kyllin.

Juomaveden suhteen ei voi koskaan olla liian tarkka. Juomavetenä voi käyttää suodatettua ja keitettyä vesijohtovettä tai valmiiksi pullotettua mineraalivettä, jota useimmissa maissa saa.

Ravintoloissa kannattaa suhtautua varauksella valmiina kannuissa tarjottavaan veteen. Jääkuutiotkin on valitettavan usein valmistettu puhdistamattomasta vedestä. Jopa hampaiden pesuun kannattaa käyttää mineraalivettä tai keitettyä vesijohtovettä.

Turistiripulilta ei
ina voi välttyä

Huolimatta varotoimista on moni Aasiassa, Afrikassa tai Latinalaisessa Amerikassa matkaillut kokenut ainakin jonkinasteisen ripulitaudin. Korkean hygienian maissa ne ovat useimmiten helposti hoidettavissa, mutta kolmannessa maailmassa ripulitaudit tappavat vuosittain miljoonia ihmisiä. Noin kolmasosa kehitysmaiden lasten kuolemantapauksista johtuu ripulitaudeista.

Tarkkuus ruoan ja juoman suhteen auttaa ehkäisemään vakavammat taudit, kuten salmonellan ja shigellan. Ongelmaksi jää kuitenkin kiusallinen turistiripuli, joka sitoo matkalaisen muutamaksi päiväksi tiiviisti vuoteen ja wc:n välille. Sen saamiseksi ei välttämättä tarvitse matkustaa Leningradia kauemmaksi. Euroopan ulkopuolella turistiripulin yleensä aiheuttaa E-colibakteeri.

Tauti alkaa yleensä noin viikon kuluttua lähdöstä. Oireita ovat äkillinen vesiripuli ja uupumus, lisäksi joskus esiintyy puistatuksia ja kuumetta. Ne kestävät yleensä muutaman päivän, jotkut onnekkaat selviävät päivässä. Hoitona on riittävä nesteiden nauttiminen ja lepo.
esteiden nauttiminen kannattaa aloittaa vähitellen. Kuuma tee, erilaiset virvoitusjuomat ja hedelmämehut sopivat juomaksi, suolaa on hyvä lisätä, jos se ei aiheuta pahoinvointia. Ruokaa voi alkaa syödä heti, kun tuntee pystyvänsä. Lievää ripulilääkettä voi käyttää.

Vahvojen reseptillä saatavien ripulilääkkeiden käyttöä ei useinkaan suositella, onhan ripuli tavallaan elimistön oma puhdistusmekanismi. Uusia, tehokkaita antibiootteja on myös turistiripulin hoitoon. On aina lääkärin harkinnassa käytetäänkö niitä.

Jos ripuli ei tunnu hellittävän 3.-4. päivässä, tai jos kyseessä on jo alunperin huonokuntoinen henkilö tai lapsen pitkittynyt ripuli, on käännyttävä lääkärin puoleen.

Ne ikävimmät
uliaiset...

Matkailijat ovat sukupuolitautien suhteen erityisessä riskiryhmässä. Omien totuttujen ympyröiden ulkopuolella hakeudutaan helpommin satunnaisiin sukupuolikontakteihin.

Perinteisten sukupuolitautien lisäksi on joukko muita sairauksia, jotka tarttuvat sukupuoliteitse. Näistä keskeisiä ovat viruksen aiheuttamat condyloma eli visvasyylä, genitaaliherpes ja AIDS eli immuunikato sekä bakteerin aiheuttama klamydia.

Tartunnan ehkäisy on selkeää. Satunnaisia sukupuolisuhteita tulisi välttää olivatpa ne sitten hetero- tai homoseksuaalisia. Kondomi suojaa useimmilta tartunnoilta, vaikka sekään ei takaa täydellistä suojaa.

Jos matkan jälkeen epäilet saaneesi tartunnan, käänny terveysaseman tai sukupuolitautien poliklinikan puoleen. Vaikeutena tartuntojen toteamisessa ovat vaihtelevat itämisajat. Tippurin itämisaika on vain muutamia päiviä, kupan keskimäärin kolme viikkoa, joskus pitempäänkin. HIV-vastaainetutkimus paljastaa tartunnan vasta 2-4 kuukauden kuluttua.

Varovaisuus
iikenteessä

Matkailijan terveys voi olla kiinni myös muista tekijöistä kuin erilaisten eksoottisten tautien ehkäisystä. Suurimman osan matkailijoille sattuneista vahingoista aiheuttaakin monissa etelän maissa meikäläisittäin katsoen kaoottinen liikenne. Sen varalle ei oikeastaan ole muita ohjeita kuin ehdoton varovaisuus ja raittius niin jalankulkijana kuin ratinkin takana.

Erityistä varovaisuutta kannattaa noudattaa monissa Kansainyhteisön maissa, joissa brittiläisen siirtomaahallinnon peruna on vasemmanpuolinen liikenne. On syytä aina varmistaa mistä päin riksat, polkupyörät tai autot oikein tulevatkaan. Ne saattavat yllättää juuri siitä väärästä suunnasta.

Vakuutukset on syytä pitää kunnossa koko matkan ajan. Ja yrittämättä millään lailla rajoittaa rentoutumista lomalla on terveellistä pitää mielessä, että alkoholi vaikuttaa kuumassa ilmastossa isokokoiseenkin ihmiseen usein yllättävällä tavalla. Juovuksissa ei kukaan ole turvassa.

© Muista tekijänoikeudet