Kehitysavusta EU:n politiikan väline?

Järjestöjen mukaan EU:n linjaus vähentäisi köyhimmille maille annettua tukea keskituloisten ja lähiympäristössä sijaitsevien valtioiden hyväksi. Jo nyt EU:n antamasta avusta menee 60 prosenttia keskituloisiksi luokiteltuihin maihin.

Asiasta on nostanut äläkän 280 brittiläisen avustusorganisaation kattojärjestö Bond. Huolen jakaa Saksassa sadan kansalaisjärjestön yhteenliittymä Venro.

Bondin mukaan uusi perustuslakisopimus hämärtää EU:n erityyppisen avun rajoja: "Se voi vahvistaa entisestään Euroopan komission linjaa, jolla apua käytetään ulkopolitiikan välineenä Euroopan rajoilla sijaitsevien maiden tukemiseksi ja eniten avun tarpeessa olevat maat hylätään."

Bondin edustaja Howard Mollett sanoo, että EU:ssa on käynnissä valtataistelu kehitysyhteistyöstä vastaavan komissaarin Poul Nielsonin ja ulkoasioita hoitavan Chris Pattenin välillä.

Bondin mukaan perustuslakisopimus on ratkaisemassa kiistan ulkopolitiikan hyväksi, sillä se esittää EU:lle ulkoministeriä, jolle myös kehitysyhteistyö kuuluisi.

Saksalaisen Venron puheenjohtaja Reinhard Hermle vastustaa jyrkästi apuasioiden antamista ulkoministerin hoitoon.

"On ensisijaisen tärkeää, että myös uuden sopimuksen aikana meillä on kehitysyhteistyötä ja humanitaarista apua hoitamassa riippumaton EU-komissaari", Hermle sanoo teroittaen, että tällä komissaarilla tulee olla samanlaiset valtuudet kuin kaikilla muillakin.

"Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ei saa nielaista kehityspolitiikkaa. Siitä ei saa tulla välinettä EU:n ulkopoliittisten ja taloudellisen etujen ajamiseen", hän jatkaa.

"EU:lla on voimavaroja olla edistyksellinen globaali vaikuttaja. Siksi sopimuksen tulee vahvistaa eikä heikentää kehitysasioiden painoarvoa", Mikaela Gavas Bondista tähdentää.

(Inter Press Service)