Keski-Aasian energia kiinnostaa EU:ta ihmisoikeuksia enemmän

Uzbekistanin verilöylyä pidetään pahimpana valtiovallan toimeenpanemana teurastuksena sitten Kiinan taivaallisen aukion tapahtumien 1989.

Europarlamentin raportti Keski-Aasiasta mainitsi alueen monet ihmisoikeusongelmat mutta korosti, että on unionin taloudellisten etujen mukaista vahvistaa yhteyksiä alueen – enimmäkseen yksinvaltaisiin – hallituksiin.

Kiinnostuksen pääsyynä ovat Keski-Aasian runsaat energiavarat. Turkmenistanilla on maailman kymmenenneksi suurimmat todetut öljyvarat ja Kazakstanilla maailman kolmanneksi suurin uraanikeskittymä.

Energiapolitiikkaa monipuolistamassa

Entisten neuvostotasavaltojen kiinnostavuutta Euroopan unionin silmissä lisää se, että ne ovat nyt itsenäisiä Venäjän vallasta.

Nykyisin EU tuo neljänneksen öljystään ja kolmanneksen maakaasustaan Venäjältä, mutta riippuvuutta haluttaisiin kernaasti vähentää. Syynä on monien Euroopan maiden ja Kremlin suhteiden mutkistuminen viime aikoina.

Huolta on lisännyt se, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on käyttänyt energiahanojen sulkemista painostuskeinona Ukrainaa ja Georgiaa vastaan.

"Haluamme monipuolistaa energiapolitiikkaamme", EU:n ulkosuhteista vastaava komissaari Benita Ferrero-Waldner kiteytti.

Kidutusta, vainoja ja sensuuria

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch lukee Turkmenistanin yhä maailman pahimpiin sortovaltioihin huolimatta johtajanvaihdoksesta, joka seurasi elinikäisen presidentin Saparmurat Nijazovin kuolemaa joulukuussa 2006.

Uusi johtaja Gurbanguli Berdymuhamedov armahti viime vuonna noin 9 000 poliittista vankia, mutta telkien takana on yhä joukoittain "epärehellisissä suljetuissa oikeudenkäynneissä" tuomittuja ihmisiä, Human Rights Watch raportoi.

Turkmenistania arvostellaan myös kidutuksen sallimisesta, uskonnollisista vainoista ja internetin sensuroinnista.

EU havittelee kaasua

EU:n energiakomissaari Andris Piebalgs vei eurooppalaisen liikemiesvaltuuskunnan Turkmenistaniin marraskuussa ja vakuutti kauppasuhteiden kiinnostavan.

Piebalgs näki matkalla rohkaisevia merkkejä siitä, että eurooppalaiset energiayhtiöt voisivat kasvattaa läsnäoloaan Turkmenistanin energiasektorilla, varsinkin kaasuntuotannossa ja merenalaisessa toiminnassa.

EU linjasi viime kesänä strategiset tavoitteensa suhteille Keski-Aasian kanssa.

Arvostelijoiden mukaan paperi ei tarjonnut keinoja sen seurantaan, parantaako EU-yhteistyö ihmisoikeuksia. EU:n parlamentti vaati nyt puutteen korjaamista.

Parlamentin uuden raportin laatinut Saksan vihreiden meppi Cem Ozdemir kiitti EU:n pyrkimystä luoda yhtenäinen strategia suhteilleen viiteen Keski-Aasian valtioon Kazakstaniin, Kirgisiaan, Uzbekistaniin, Turkmenistaniin ja Tadzhikistaniin.

Ozdemir vaati kuitenkin EU:ta "puuttumaan selvin sanoin" lehdistönvapauden puutteisiin ja ihmisoikeusaktivistien pidätyksiin alueella.

Viron sosialisteja edustava Katrin Saks muistutti, ettei Keski-Aasian mailla ole aiempaa kokemusta demokratiasta.

Siksi käsitteet "ihmisoikeudet, lehdistönvapaus ja ilmaisunvapaus" saavat Keski-Aasian maiden käytössä uuden sisällön.

Konservatiivinen brittiedustaja Charles Tannock moitti EU:ta myöhäisestä heräämisestä Keski-Aasian suhteen.

Vaikka Uzbekistan "julistettiin pannaan" Andijanin verilöylyn jälkeen, se on osoittautunut tärkeäksi liittolaiseksi sodassa kansainvälistä terrorismia vastaan, varsinkin Afganistaniin liittyen, Tannock huomautti.

Vuosituhattavoitteet lipuvat käsistä

EU-parlamentin kehitysyhteistyökomitean puheenjohtaja Josep Borrell arvioi, etteivät Keski-Aasian valtiot saavuta YK:n asettamia vuosituhattavoitteita köyhyyden vähentämisestä vuoteen 2015 mennessä.

Taistelu alueen köyhyyttä vastaan ei ole etusijalla myöskään EU:n aluetta koskevissa strategioissa, hän jatkoi.

Parlamentti haluaa kuitenkin EU:lle ohjelman lapsityön vähentämisestä Keski-Aasiassa, jossa lapsityö on yleistä varsinkin puuvillan ja tupakan tuotannossa sekä kaivosalalla.